Hyvinkään kirjastossa järjestetään kerran viikossa tapaava käsityökerho kaupungin kahden vastaanottokeskuksen asiakkaille. Kirjastossa järjestettiin keräys, johon asiakkaat saivat tuoda varastoistaan lankoja ja puikkoja, joten osanottajat voivat valita haluamansa langat. Alle kouluikäiset lapset on kutsuttu mukaan, ja joko kirjaston työntekijä tai vapaaehtoinen leikkii ja lukee heidän kanssaan.
Vapaaehtoset hakevat osanottajat VOK:eista ja ovat mukana opastamassa neulomisen alkeita niille, jotka eivät osaa. Kirjasto on tarjonnut teetä ja joskus vapaaehtoiset tuovat keksejä tms.
Tavoitteena oli saada yhteys niihin turvapaikanhakijanaisiin, joilla ei ole kokemusta kirjastoista, mahdollisesti lukutaidottomiin myös. Kutsumalla pienet lapset mukaan saimme äidit tulemaan paikalle. mukana on ollut n. 15 aikuista ja 8 lasta sekä 4-6- vapaaehtoista vetäjää.
Kirjaston kokoustilaan on järjestetty tilaisuutta varten tuolit ja pöydät 4-6 hengen ryhmille. Lapsille on levitetty satutunneilla käytetty matto ja lattiatyynyt.
Ajatus syntyi kirjaston henkilökunnan ja vakioasiakkaan keskustelussa. Ensin pidettiin keräys, joka toi valtavat määrät lankoja (osa lahjoitettiin myös päiväkodeille ja MLL:lle).
SPR:n vapaaehtoisten avulla tiedotettiin vastaanottokeskuksiin ja etsittiin aika, jolloin niissä ei ollut toimintaa, ja joka sopi kirjastolle ja vapaaehtoisille.
Kirjaston henkilökunnasta yksi joutuu toimimaan vastaavana, joka koordinoi vapaaehtoisten toimintaa.
Kokoustilaan järjestettiin pöydät, tuolit ja lasten alue, tuotiin osa langoista esille laatikoissa.
Vapaaehtoiset auttoivat osanottajia valitsemaan langat ja niihin sopivat puikot ja auttoivat alkuun.
Alkutilanne oli melkoinen kaaos, kun yhteistä kieltä ei ole!
Vapaaehtoisia alettiin etsiä samalla kuin lankoja kerättiin.
Kerhosta SPR:n vapaaehtoisille Facebookissa ja sähköpostilla. Keskuksiin SPR:n yhteyshenkilöiden kautta.
Paljon myös vapaaehtoisten kesken epävirallisesti.
Ensimmäisen kerhotapaamisen jälkeen laitettiin ilmoitus tulevista tapaamisista kirjaston ilmoitustaululle, jolla etsitään lisää sekä suomalaisia että maahanmuuttajia mukaan.
Paras on valmistautua siihen, että osanottajilla ei ole oikein käsitystä siitä, mitä on tapahtumassa. Käsityötaidot tietenkin vaihtelevat. Olimme ajatelleet sukkien kutomista, mutta suurin osa halusi tehdä huiveja tai muita asusteita.
Pääasia on, että saadaan yhteys ihmisten välille. Kielen oppimiseen on eri ihmisillä hyvin erilainen into.