Lukemisen merkitys ja lastenkirjojen vinkkaus -paketti

Vieraillaan paikassa, jossa vanhemmat kokoontuvat (perhekerhot tms.) alle 2-vuotiaiden lastensa kanssa. Siellä kerrotaan vanhemmille miksi heidän kannattaa lukea lapselleen sekä esitellään erilaisia ensikirjoja ja kirjaston palveluita keskustelevaan tyyliin.

Ennen tilaisuuden avausta esitteet ja kirjat asetetaan esille. Meillä uudet lastenkirjat laitettiin esille matalalle pöydälle teemojen mukaan (äänitehostekirjat yhteen ryppääseen, runo/lorukirjat toiseen, ”perus” paksulehtiset kuvakirjat kolmanteen, sellaiset kirjat yhteen joukkoon, jossa on jotain erityistä, kuten erikoisia pintoja, liikkuvia osia tai käännettäviä luukkuja sekä lopuksi ”ohutsivuiset” & helpot kuvakirjat erikseen omaan ryppääseensä). Toiselle pöydälle laitettiin ns. nostalgiakirjat, joihin on valittu suosittujen lastenkirjasarjojen edustajia eri vuosikymmeniltä.

Itse tapahtuma mukaili näitä kohtia:

1.  Aluksi kuunneltiin lastenmusiikkia, jotta vanhemmat kuulevat millaista tämän päivän lastenmusiikki on ja näkevät miten lapset reagoivat siihen.

• Soitimme Spotifysta muutaman kappaleen. HUOM! Tätä varten tarkista tekijänoikeusmaksuasiat ja toimi laillisesti. 
• Kysyimme kuinka paljon vanhemmat ovat tutustuneet nykylastenmusiikkiin? Juttelua

2. Esittelimme itsemme ja tuomamme aivan uudet kirjat sekä kerroimme miksi asiamme on meistä tärkeä ja tilaisuuden olevan tyyliltään keskusteleva. 

3. Kysyttiin kuinka tuttu paikka kirjasto on vanhemmille, lukevatko vanhemmat itse kirjoja ja kuinka paljon neuvolassa on keskusteltu aiheesta? Juttelua.  
4. Osoitettiin pöytää, jolle oli koottu nostalgiakirjoja. Nämä kirjat ovat sellaisia, jotka ovat olleet suosittuja eri vuosikymmeninä lasten keskuudessa. Kysyimme vanhemmilta ovatko kirjat heille tuttuja ja mikä niissä oli parasta. Juttelua.
5. Kerrottiin, että Suomessa ilmestyy yli 1000 laste- ja nuortennkirjaa vuodessa. Osoitettiin toista pöytää, johon oli koottu uusia lastenkirjoja ja kerrottiin siinä meillä olevan koottuna tämän vuoden hittikirjat. Juttelua. Onko heillä jo tällaisia kirjoja ja jos ei, onko heillä mitään lastenkirjoja kotona. Tässä voi nostaa esiin sen, miten heidän lapselleen joistakin kirjoista tulee luultavasti yhtä mieleenpainuvia, kuin mitä äsken läpikäydyt nostalgiakirjat ovat vanhemmille vielä nykyisinkin.
6. Kerrottiin faktoja siitä, mitä lapsi hyötyy lukemisesta, kuten:

• Vaikka lapsi ei vielä itse tuottaisi sanoja, kaikki hänelle kerrottu, luettu ja laulettu tallentuu hänen kielelliselle kovalevylleen.
• Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa, kognitiivisia taitoja sekä mielikuvitusta.
• Lukeminen parantaa vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä.
• Lukiessa saadaan läheisyyttä ja rauhoitutaan.
• Lapsi ymmärtää enemmän kuin osaa ilmaista. Aikuinen tukee kielenkehitystä toistamalla ja vahvistamalla. Vauvan kieli kehittyy vain vuorovaikutussuhteessa hoitaviin henkilöihin.
• Ennen ensimmäistä syntymäpäivää lapsi alkaa kiinnostua sanoista ja osoittelee kohteita. Vähitellen hän toistaa sanoja aikuisen mallista ja tuottaa ensimmäiset sanat itsenäisesti sekä käyttää eleitä ja ilmeitä ilmaisun tukena. Tällöin kirjat on hyvä apu.
• Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen menestykseen enemmän kuin esimerkiksi vanhempien tausta.
• Lapselle kannattaa lukea sinnikkäästi pienestä pitäen vaikka tuntuisikin, ettei hän kuuntele, koska vielä sekin aika tulee, kun lapsi alkaa kuunnella.

7. Kerrottiin faktoja lukemisesta käytännössä:
   • Lapsi saa lukemisen hyödyt osallistumalla lukuhetkeen, mutta sen ei tarvitse olla vanhempi, joka lukee. Voi vaikka kokeilla lukukummien hankkimista, jolloin joku innostunut ihminen lukee lapselle. Kannattaa myös muistaa, että musiikki on hyvä vaihtoehto (siinä kuullaan kieltä sanoitusten muodossa ja ollaan yhdessä jos vaikka tanssitaan yhdessä). 
   • Kehityshaasteet (lapsi miettii omaa sukupuoltaan, esittää miksi-kysymyksiä, pottaopettelu...), kirjastosta löytyy vastauksia kaikenlaisiin kysymyksiin. Tässä kohdassa on luontevaa esitellä esim. pottakirjoja ja Miksi?-kuvakirja.
   • Lapset & tv ja some: Liikkuva kuva on erilainen asia kuin kirjan lukeminen, ei mennä omassa tahdissa, erilainen lähestymistapa maailma hahmottamiseen, tärkeä kehittää kumpaakin.
8. Kerroimme, että lapsen alkaessa olla kiinnostunut näpläämään kaikkea, on aika paksulehtisille kuvakirjoille, joita voidaan liikutella yhdessä. Tässä vaiheessa vanhemman kannattaa alkaa selvittää millaisista kuvista ja tarinoista lapsi tykkää. Esittelimme ”Ripaus taikaa - Yksisarvinen”-kirjan, jossa on liikkuvia osia.
9. Kerroimme erilaisista lorukirjoista. Otimme lorutteluesimerkin Kukkuluuruu–Kuckelikuu -kirjasta ja kerroimme siinä olevista lorutteluohjeista. Loruttelimme pehmon kanssa yhden leikkilorun, johon vanhemmat saivat osallistua halutessaan lapsen kanssa. Luimme myös runon kirjasta, jossa ei ollut leikkiohjeita, havainnollistaksemme lorukirjojen eroavaisuuksia.
10. Esittelimme pöydällä olevat uutuuskirjat ryhmittäin ja nostimme muutaman kirjan esimerkeiksi omasta ryhmästään. Kerroimme, että kohta kaikki saavat lukea kirjoja.
11. Otimme kirjastokortin hankkimisen puheeksi ja huomautimme, että kirjoja saa kaupastakin, mutta ympäristökaupunki Lahdessa saa kirjastosta kymmeniä mahtavia vauvakirjoja.
12. Kysyttiin ovatko saaneet jo Lukulahja lapselle -kassin. Kannustettiin kysymään neuvolasta, jos eivät ole.
13. Muistutimme missä heidän lähimmät kirjastonsa ovat ja että varaaminen on ilmaista.
14. Kerroimme, että lapselle voi hankkia oman kirjastokortin, kun hän on sopivan ikäinen ja innostuu tarinoiden maailmasta.
15. Lopuksi kehotimme vanhempia ottamaan käteen kivan kirjan ja lukemaan sitä lapsensa kanssa heti. Näin he saavat tärkeää tietoa siitä, miten lapsi reagoi, kun hänelle luetaan. Jaoimme myös esitteitä ja kirjastokorttihakemuksia. Tilaisuus loppui, kun vanhemmat siirtyvät kahville luettuaan tarpeeksi lastensa kanssa.