Kirjastokierroksen tavoitteena alle kouluikäisten lasten tutustuttaminen kirjaston tiloihin ja kirjastonkäyttöön. Tapahtuma kannattaa järjestää yhteistyössä esim. kunnan varhaiskasvatuksen kanssa, jolloin lapset saapuivat ryhmänsä tuttujen aikuisten kanssa kirjastoon.
Eläinhahmoina toimivat esimerkiksi karhun naamiaisasuun pukeutunut kierroksen vetäjä ja kirjaston pehmolelumaskotti. Tapahtuman aluksi pidetään pieni satuhetki, johon voi kuulua esimerkiksi kuvakirja ja kaikurunoja
Kierroksen reitti muodostuu lattiaan liimatuista jäljistä, (tähän voi valita haluamansa eläimen tai esim. piirtää maskotin jäljet), joita lapset seuraavat. Jokaisen jäljen kohdalla kirjastokarhu kertoo myös, mitä erityistä juuri siinä kohdassa on. Esimerkkejä kierroksen varrella olevista pisteistä: lehtilukusali, eläinkirjat, lasten osaston tietokirjat, kuvakirjat, uutuuskirjat, palvelutiski.
- Luettavaa pieneen satuhetkeen, esim. yksi kuvakirja ja runokirja, josta valittu pari sopivaa runoa
- Rikkinäinen lastenkirja
- Kirjastokortti
- Tarrat lopuksi jaettavaksi
- Jos osallistujia on paljon, jotain vartin odotukseen sopivaa oheistekemistä: värikyniä ja paperia, palapelejä...
Tilana toimii hyvin, jos on erillinen satuhetken pitoon sopiva huone, johon osa osallistujista voi jäädä tarvittaessa odottamaan. Pienemmän porukan kanssa satuhetken paikkaa ja kirjastokierroksen reittiä voi helpommin soveltaa.
1. Lapsiryhmä saapuu, karhu (= naamiaisasuun pukeutunut kierroksen vetäjä) toivottaa heidät tervetulleeksi ja ohjaa saliin.
2. Aloitetaan satuhetkellä. Siihen voi kuulua esimerkiksi kuvakirja ja kaikurunoja (lukija lukee säkeen kerrallaan ja lapset toistavat kaikuna).
Satuhetken lopuksi jutellaan vielä rikkinäisen kirjan avulla siitä, miten kirjaa pitää kohdella, ja mitä tehdä, jos kirja sitten kuitenkin menee rikki. Lähdetään siis etsimään, mihin rikkinäinen kirja kannattaa viedä. (Jos osallistujia on paljon, tässä vaiheessa on hyvä jakaantua: puolet jää satutilaan piirustuspaperien ja muiden oheistekemisten kanssa ja puolet lähtevät kierrokselle.)
3. Sopivassa välissä kierroksen alussa keskutellaan myös siitä, miten kirjastossa liikutaan ja puhutaan. Tätä voi havainnollistaa pehmomaskotin avulla. Jos pehmo on tuolla kaukana, mutta minulla on sille asiaa, mitä pitää tehdä? (Mennä luokse eikä huutaa, koska kirjastossa puhutaan kirjastoäänellä = tavallisella puheäänellä.) Miten kirjastossa sitten liikutaan? (Kirjastomaisesti, eli rauhallisesti kävellen.)
4. Kierretään kirjastossa valmiiksi merkittyä reittiä pitkin. Merkit voivat olla esimerkiksi lattiaan teipattuja pehmoeläimen jälkiä, joita lapset seuraavat. Joka jäljen kohdalla myös kerrotaan, mitä erityistä juuri siinä kohdassa on (esim. lasten lehdet löytyvät tuolta).
5. Lastenosastolta pehmomaskotti löytää sopivan kirjan, ja sitten onkin aika mennä lainaamaan. Palvelutiskillä esitellään kirjastokortti ja miksi sitä tarvitaan, ja miten lainaustilanne etenee.
Kirjastosta riippuen myös rikkinäisen kirjan palautus voidaan keskustella tässä, tai näyttää esimerkiksi, miten kirjoja korjataan "kirjasairaalassa". Joka tapauksessa viimeistään tässä on myös hyvä opastaa kysymään apua ja kertomaan henkilökunnalle siitä, jos kirja vaikka hajoaa.
6. Lopuksi karhu ja pehmo kiittävät kierroksesta ja antavat tarran kiitokseksi. (Jos osallistujia oli paljon, nyt palautetaan kierroksen tehnyt ryhmä satutilaan ja otetaan kierros toisten kanssa.) Kierroksen jälkeen voi antaa ryhmille vielä vapaata lainaus- ja oleskeluaikaa.