| Minulla on kaksi SPKL rintamerkkiä , toisessa lukee made in finland 8K Miltä vuodelta merkit ovat ja onko minkä hintaisia? |
149 |
|
|
|
Kuva vahvistaa oletuksen, että lyhenne SPKL viittaa Suomen Palveluskoiraliittoon. En löytänyt millaan kuvahaulla esimerkkejä liiton julkaisemista rintamerkeistä, joten julkaisuvuosia kannattanee kysyä suoraan liitosta. Mitä tulee tällaisen rintamerkin hintaan, on sitä jokseenkin mahdoton arvioida. En löytänyt näitä myytävänä mistään keräysliikkeistä tai huutokaupoista. Hintahan määräytyy sen perusteella, haluaako joku tällaisia ostaa. En usko, että tällaisilla rintamerkeillä on yleensä muutamaa euroa suurempaa arvoa, koska niitä tehdään yleensä isoja painoksia. Jos kuitenkin merkintä 8K viittaa siihen, että rintamerkissä on käytetty 8 karaatin kultaa, on merkillä todennäköisesti ainakin jonkun kymmenen euron arvo, koska 8 karaatin kullasta... |
| Mitkä ovat ihmisten yleisimmät suuttumisaiheet? |
257 |
|
|
|
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan... |
| Mm. Helsingissä on kaasulaitoksen ympärillä pyöreä verkkoaita tms. samoin ulkomailla olen nähnyt vastaavia. Onko ko. aidalla jokin tekninen merkitys, vai onko… |
225 |
|
|
|
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee... |
| Voisinko saada jostain nuotin :"A lonely soldier" : Se on Bobby Vintonin esittämä. Entä:"Aasi ja timpurin muija" Sen on esittänyt Maria Ylipää ja säveltäjä on… |
325 |
|
|
|
Valitettavasti kummastakaan kysyjän etsimästä laulusta ei näytä nuottia löytyvän. On toki mahdollista, että Bobby Vintonin ja Gene Allenin laulusta Mr. Lonely (Letter to a soldier), jota kysyjä varmaankin tarkoittaa, on julkaistu nuotti Yhdysvalloissa, mutta suomalaisista kirjastoista sellaista ei näytä löytyvän. Myöskään Amazonin verkkokauppa Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa ei tällaista nuottia tunne.
Heikki Poroila |
| Löytyyköhän musiikkiosastolta kunniamarssit orkesterimateriaalia? Ovat erillisiä nuottivihkoja puhallinorkesterille |
129 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä... |
| Jos tuulelta siivet saisin / Carola. Löytyyköhän kyseisen laulun nuotteja ja sanoja mistään? |
735 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
|
| Miksi teillä ei ole aineistossa VirkistysVerso -laulukirjaa? Kirjaan liittyvät neljä vihkosta kyllä löytyvät, mutta ei itse kirjaa, jossa on laulujen nuotit?… |
134 |
|
|
|
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila |
| Https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3e/California_spiny_lobster.JPG Mistä tämän otusken suomalainen nimi, Langusti tulee? Englanniksi näitä rapuja… |
378 |
|
|
|
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila |
| Asun aivan Nummelan harjun (Salpausselän jatke Hankoon päin) koillispuolella ja kerran kävellessäni pienellä lenkillä näin mielestäni erikoisen kiven. Olen… |
370 |
|
|
|
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö.... |
| Tekijänoikeuskysymys: onko sallittua lainata tiettyyn teemaan liittyvää runoja tai niiden säkeitä tekijän ja kokoelman maininnalla? Kyse on ei-kaupallisesta… |
631 |
|
|
|
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä.... |
| Satutteko tietämään genren muu kevyt musiikki /pop-rock, kuuluvaa vuonna 1976 julkaistua miehen laulamaa kappaletta nimeltään "moi moi vaan"? Se oli… |
196 |
|
|
|
Kyseessä on joko Jacques Zwartin säveltämä laulu Take me high, jonka suomennoksen Moi, moi vaan on tehnyt nimimerkki A. Aleksi, oikealta nimeltään Arto Johansson tai Jussi Lammelan säveltämä ja sanoittama Moi, moi vaan. Jälkimmäinen on kuitenkin 1990-luvun tuotantoa, joten kysyjä tarkoittanee tuota Zwartin laulua. Sen ovat levyttäneet ainakin Taiska, Marita Taavitsainen, Eija Sinikka ja Leni eli Leena Hiltunen. Taiskan versio löytyy kysyjän mainitsemalta kokoelmalevyltä Finnhits 5. Mitään mieslaulajan versiota en tästä laulusta löytänyt, joten jos kysyjän muistikuva on oikea, ehkä kyseessä on kuitenkin jokin toinen laulu. Tuota Lammelan laulua on esittänyt Finlanders-yhtye. Jokke Seppälä on säveltänyt laulun Moi vaan, jonka levytti The... |
| Viallinen 5 penniä 1888v. Vuosil puuttuu 1. Mitä maksaa? |
198 |
|
|
|
Minusta näyttää kuvan perusteella mahdolliselta, että numero 1 on taitavasti hiottu pois. Ainakaan suomalaiset kolikkosivustot eivät näytä tuntevan tällaista virhelyöntiä. Jos kolikon virhelyönti on kuitenkin aito, hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku kolikoiden keräilijä on valmis maksamaan. Suosittelen asioimaan jossain suomalaisessa keräilyliikkeessä ja pyytämään hinta-arviota. Toinen vaihtoehto on laittaa kolikko johonkin verkkohuutokauppaan ja katsoa, millaisia hintoja siitä ollaan valmiita maksamaan. Millään keräilykohteellahan ei ole ns. varmaa arvoa, vaan se määräytyy ostajien kiinnostuksen mukaan. Usein myyjän odotukset ovat korkeammalla kuin mihin keräilijät ovat valmiita. Mutta todellisten harvinaisuuksien kohdalla tätä... |
| Mikä on suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja nimenomaan proosan kirjastoluokka? |
678 |
|
|
|
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila |
| Miksi Karin Fossumin kirjoja ei ole enää ihan viime vuosina suomennettu? Onko tulossa tänä tai ensi vuonna? |
233 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila |
| Nyt on taiteilija, kirjailija Anna Sahlstenin juhlavuosi. Onko hänen kirjansa Tuulantei: kolmen neitosen romaani lainattavissa? Karisto 1927 |
109 |
|
|
|
Anna Sahlstenin romaani Tuulantei löytyy Joensuusta, Helsingistä ja Varastokirjastosta, mutta kaarinalainen saa sen helpoimmin lainaksi oman kirjaston kautta tilaamalle Turun pääkirjaston varastosta.
Heikki Poroila |
| Voiko koiralle käyttää ihmosten fööniä turkin kuivauksessa? |
1034 |
|
|
|
Estettä ei ole, jos ottaa huomioon samat varotoimenpiteet kuin ihmistenkin kanssa eli varoo, ettei ilmavirta pääse kuumenemaan liikaa. Koirien lämmönsäätelyjärjestelmä on erilainen kuin ihmisillä, joten varsinkin pienten koirien kanssa on syytä olla varovainen. Vastuullinen koirankuivaaja ottaa tietysti myös huomioon koiran reaktiot itse kuivatustapahtumaan. Jotkut pelkäävät fööniä, jotkut nauttivat siitä kuin lempeästä kesätuulesta. Itse en kuivattaisi föönillä koiraa, joka vähänkin pelkää ääntä ja lämmintä ilmavirtaa. Varsinkin isojen, paksuturkkisten koirien kuivaaminen föönillä on myös aika tehotonta verrattuna pyyhkeeseen. Monen lyhytkarvaisen koiran turkki kuivaa ilman mitään välineitäkin nopeasti. Koiran ehdoilla, saoisin.
Heikki... |
| Mieheni sai TAIKEn apurahan runokirjaan joka alkaa olla nyt valmis. Kirjassa on runojen lisäksi muistitikku jossa on laulajien esittämänä sävelleyttyjä runoja… |
338 |
|
|
|
Julkiset kirjastot ostavat pääosan aineistostaan kilpailutuksen perusteella valitulta välittäjältä, joista suurimmat ovat tällä hetkellä Kirjavälitys ja Booky.fi, joka omistaa perinteisen Kirjastopalvelun. Jos ja kun kyseessä on omakustanne, julkaisua täytyy käytännössä tarjota näille välittäjille ja toivoa, että he ottavat sen listoilleen. Kannattaa laittaa perusteellinen seloste nettohintoineen osoitteisiin tuotetiedot@kirjavalitys.fi ja tuotetiedot@booky.fi. Välittäjä lisää myyjän nettohinnan päälle oman osuutensa, joka on jotain 25-35 % luokkaa eli myyntihinta kirjastoille on aina korkeampi kuin mitä tekijä voi saada. Jos myy välittäjille runokirjan kympillä. kirjastot joutuvat maksamaan siitä noin 15 euroa. Hinnalla on luonnollisesti... |
| Onko semmosta kirjastossa lainatava Ilmiaantaja Jean-Pierre Melville ohjaama Jean-Paul Belmondo ja Serge Reggiani näytele siinä Ilmaiantaja eli Ranskaksi Le… |
103 |
|
|
|
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila |
| HelMet-sivustoilta löysin elokuvan Sylvia (mm.Gwyneth Paltrow) dvd:nä. Sitä ei kuitenkaan jostain syystä voi varata, koska varaa-nappia ei ole k.o.aineiston… |
153 |
|
|
|
Varausmahdollisuutta ei ole, koska tähän tietueeseen ei liity lainattavissa tai varattavissa olevaa nidettä. Syynä tähän on se, että joko viimeinen kappale on jouduttu poistamaan, mutta tietue on jätetty toistaiseksi näkyviin tai sitten kyseessä on uusi tietue, johon jossain vaiheessa liitetään lainattavia niteitä. Pahoin pelkään, että tässä on kyseessä viimeisen kappaleen poisto, koska kyseessä e ole mikään uusi tallenne ja alkuperäinen tietue on luotu jo vuonna 2005.
Elokuvat ovat kirjastoille hankala täydennyshankintojen laji, koska tekijänoikeussyistä emme voi ostaa elokuvia mistä vaan ja laittaa lainaksi. Niille täytyy saada lainausoikeus, eikä se välttämättä onnistu vuosien jälkeen. 15 vuoden ikäinen DVD on saattanut jo kokonaan... |
| Onkohan Mika Toivasen Onnemme kyyneleet -tangon nuottia julkaistu missään kirjassa? |
162 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila |
Fråga bibliotekarien
