| Miksi PIN:iä ei voi vaihtaa netissä kirjautuessa koska olen ilmeisesti unohtanut sen? olen kyllä sillä kirjautunut kirjaston nettikoneille.Vai onno siihen… |
253 |
|
|
|
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa... |
| Säilyvätkö vanhan kännykän kuvat sen kännykän muistissa, jos sim-kortin ottaa pois välillä puhelimesta vai häviävätkö kuvat siinä yhteydessä, kun sim-kortin… |
5037 |
|
|
|
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila |
| Minulla oli 80-luvulla jännä nuortenkirja "Uskallatko", siinä oli piirretty kansi pojasta, ja ruskeaa väriä kannessa. Olisiko kirjailija ollut jostakin… |
164 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila |
| Löydänkö verkosta tietoa siitä, onko jokin kustantamo kääntämässä suomeksi erästä toivomaani kirjaa? |
144 |
|
|
|
Tällaisen tiedon voi löytää verkosta vain siinä tapauksessa, että kustantamo on ottanut kyseisen kirjan jo ennakkomainontaansa. Jos tietoa ei löydy kustantamon sivuilta, voi tietysti yrittää kysellä kustantamon tiedottajalta tarkemmin. Jos käännösoikeuksista vasta kilpaillaan, tietoa ei varmasti saa mistään ennen kuin kilpailu on ratkennut. Joskus käy niinkin, että vaikka käännösoikeudet on ostettu, oikeutta ei koskaan käytetä syystä tai toisesta. Valitettavan usein esimerkiksi kirjasarjat saattavat jäädä keskeneräisiksi.
Heikki Poroila |
| Mistä löytyisi Katri-Helenan Aamun maa- kappaleen nuotit+ sanat? |
360 |
|
|
|
Timo Kalaojan säveltämä ja Jukka Itkosen sanoittama Aamun maa löytyy nuottina ainakin kokoelmista Parhaat (Fazer Musiikki 1993, 951-757-278-6) ja On elämän laulu (Fazer Musiikki 1991, 951-757-212-3). Molemmat löytyvät Outi-kirjastoista monin kappalein, tuo "Parhaat" on myös Oulun pääkirjastossa hyllyssä.
Heikki Poroila |
| Olen useasti ajatellut esim. kissan toimintaa.. Tyttöystävälläni on kissa. Kissa saatta noin ulkoisesti katsottuna vedellä täysillä hirsiä eli nukkua syvästi… |
487 |
|
|
|
Luonnossa ei edes ravintoketjun huipulla oleva peto voi olla täysin huolettomana, vaan tietty perusvalppaus on olemassa, vaikka eläin ihmisen näkökulmasta on täydessä unessa. Kissan korvien liike kertoo siitä, että unenkin aikana eläin seuraa aisteillaan ympäristön signaaleja ja elimistö on valmis toimintaan, lähinnä joksemaan karkuun. Kaikkein pisimmälle domestikoitu eli kesytetty eläimemme eli koira voi kyllä vaipua aika huolettomaan uneen, kuten kaikki koiranomistajat tietävät. Koiran syvä ja häiriintymätön uni on mahdollinen oletettavasti siksi, että se on oppinut huomaamaan, että kodin suojassa mikään ei sen turvallisuutta uhkaa. Myös pennut ylipäätään nukkuvat huolettomammin kuin aikuiset eläimet, koska ne voivat luottaa siihen, että... |
| Ottaako Helsingin kirjasto vastaan lahjoituksia? Esimerkiksi suosittujen aikakauslehtien vuosikertoja? |
232 |
|
|
|
Kirjastot ottavat harkiten ja valikoiden vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia julkaisuja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Suosittujen aikakauslehtien vuosikerrat eivät kuulu kirjastoissa pysyvästi säilytettäviin aineistoihin, joten niitä on kyllä turha tarjota. Kirjastot itsekin antavat niitä vuosittain ilmaiseksi tai myyvät hyvin halvalla saadakseen tilaa uusille lehdille. Käytännössä ainoa toivottu täydennysaineisto koostuu vanhemmasta kirjallisuudesta, joka on päässyt kirjastosta katoamaan. Aina kannattaa käydä oman kirjaston johtajan kanssa puhumassa, jos on jotain lahjoitettavaa, siis muuta kuin aikakauslehtiä.
Heikki Poroila |
| Mitä on Sikako-purkka? |
751 |
|
|
|
Kyseessä lienee Chicago-purukumi, jota myytiin meillä joskus 1970-luvulla. Mainosvideo kertonee olennaisen: https://www.youtube.com/watch?v=GQNk7OiUKO0.
Heikki Poroila |
| Taivaanrannassa näkyi harmaita kohtisuoraan nousevia kuin hävittäjiä pari päivää sitten. Eilen osittain valkoinen lentokone. Pasilasta etelään ja länteen… |
114 |
|
|
|
Suomen Ilmavoimilla on 1. - 10.10.2019 käynnissä Ruska 19 -niminen sotaharjoitus, jonka lennoista saattaa kysyjän huomioissa olla kyse.
Heikki Poroila |
| Mistä löytyisi nuotit lauluihin: Kultalankaa (Topi ja Toivottomat) sekä tango Valkéat hiutaleet? |
194 |
|
|
|
Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila |
| Https://www.youtube.com/watch?v=eIyh17D581I Youtubessa näkee paljon videoita "kummitteleva tunneli" videoita mutta minu kiinostaisi tietää että MIKSI on… |
128 |
|
|
|
Kysyjän esimerkkivideo on netissä tyypillinen näytelty pelotteluvideo, jonka tapahtumapaikka ei ole varsinainen tunneli vaan pyöreäksi rakennettu alikulkuväylä. Tällaisia rakennetaan kaikkialle taajaan asutetuille seuduille paikkoihin, joissa ei haluta jalankulkijoiden ja autoilijoiden liikkuvan samalla väylällä. Tavallisesti tällaiset alikulkutunnelit ovat kunnolla valaistuja betonirakennelmia, mutta muunlaisiakin tietysti maailmaan mahtuu. Kaikki alikulkutunnelit johtavat autoväylän toiselle puolelle. Osaa alikulkutunneleista ei ole tarkoitettu ihmisen liikuttavaksi, vaan niitä on tehty myös eläimille, jotta nämä eivät jäisi autoliikenteen alle. Monet tunnelit ovat olemassa vain veden päästämiseksi jonkin alueen läpi.
Maailmassa on... |
| Haluaisin tietää, mitä hyponymia ja hyperonymia tarkoittavat ja saada jotain esimerkkejä näistä. Mistä niistä voisi löytää tietoa? |
605 |
|
|
|
Wikipedian mukaan hyponymia tarkoittaa kielitieteessä sisältyvyyttä hierarkkisessa merkityksessä. Hyperonyymi on yläkäsite, hyponyymi on sen täsällisempi alaryhmä. Kaikki erilaiset hierarkkiset luokitusjärjestelmät ovat esimerkkejä hyponymiasta. Musiikissa esimerkiksi kirjastot käyttävät hyponymiaa, jossa yläkäsitteenä on populaarimusiikki, sen hyponyymejä eli populaarmusiikkiin sisältyviä alaryhmiä ovat esimerkiksi popmusiikki, jazz ja viihdemusiikki. Nämä puolestaan jakautuvat edelleen tarkempiin hyponyymeihin (popmusiikki -> rock ->-> heavy rock).
Kaikki hierarkkiset käsitteet ovat siten johonkin toiseen ryhmään nähden hyperonyymejä tai hyponyymejä. Ilmaisut "yläkäsite" ja "alakäsite" ovat suhteellisen hyviä suomenkielisiä... |
| Mistä löytyisi nuotti ja sanat kappaleeseen Oi jos nukkua saisin kerran. |
383 |
|
|
|
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila |
| Löytyyköhän mistään Antti Nummisen teosta "Osasto Hartikaisen toiminta"? |
132 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tämännimistä kirjaa. Fennian mukaan Antti Numminen on kirjoittanut vain kirjan Janakkalan patteriston taistelujen tie (1989). Patrik Berghäll on vuonna 2016 julkaisussut kirjan Vid dödens portar : avdelning Hartikainens fjärrpatruller 1942 (suomennos Kuoleman porteilla : Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942, Atena). Tämä kirja löytyy useimmista suuremmista kirjastoista, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila |
| Onko saatavissa lainauslukuja? Kuinka monta lainaa vuodessa tehdään Gustav Björkstrandin kirjaan: Maria Åkerblom - elämän ja kuoleman lähettiläs… |
260 |
|
|
|
Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin... |
| Jos on osakkaana jossakin yrityksessä, niin mikä koulutus tällä henkilöllä yleensä on? Siis joko nykyaikana tai vaikka vielä joitakin vuosikymmeniä sitten?… |
151 |
|
|
|
Osakkuus yrityksessä ei ole sidoksissa koulutukseen, vaan rahaan, jonka on valmis yrityksen pääomaan sijoittamaan. Varakas, mutta täysin koulutusta vailla oleva ihminen saa osakkuuden nykyaikana ostamalla osakkeita tai perustamalla jonkun toisen kanssa yrityksen ja osallistumalla sen rahoitukseen. Periaatteessa voi tietysti päästä osakkaaksi myös ilman omaa rahaa, jos vaikka rikas eno päättää pyytää sisarenpoikaa mukaan ja lahjoittaa tälle nipun osakkeita. Yksityisessä yritystoiminnassa muodollisella koulutuksella ei välttämättä ole samaa roolia kuin julkisissa viroissa ja toimissa, joihin voidaan valita vain muodollisesti pätevä ihminen.
Heikki Poroila |
| Tapoja matkustaa ajassa taaksepäin. Fyysisesti? |
388 |
|
|
|
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila |
| Voinko luottaa Helmet:n eräpäivään? Minulla näkyy lainaamassani kirjassa eräpäivä 2 kk päässä. Muissa kirjoissa on normaali 1 kk. Saanko siis sakon, jos… |
181 |
|
|
|
Kun järjestelmä antaa poikkeavan eräpäivän, siihen on aina jokin syy. Tässä tapauksessa todennäköisesti jonkun kirjaston lyhytaikainen remontti tai vastaava tilapäinen syy. Järjestelmä ei sakota tällaisessa tapauksessa, kunhan lainan palauttaa annetun kahden kuukauden sisällä.
Heikki Poroila |
| Milloin suomessa käytettiin w:tä v:n sijasta? |
2299 |
|
|
|
Kirjaimen historiasta on hyvä artikkeli Wikipediassa. V ja w olivat pitkään rinnakkaisia kirjaimia, mutta koska latinassa käytetään vain v-kirjainta, w oli 1800-luvun loppupuolella yleensä käytössä suomen kielessä, ei v. Sanakirjoissa siirryttiin v-kirjaimeen 1880-luvun lopussa, mutta varsinkin erisnimissä horjahtelua näkyy vielä pitkälle 1900-luvun puoliväliin (esimerkiksi Väinö/Wäinö Sola, Vilho/Wilho Siukonen). Monen ihmisen nimessä w-kirjain on edelleen käytössä, mutta normaalikielessä sitä käytetään vain joissakin vierasperäisissä sitaateissa, sanoissa sitä ei esiinny, paitsi tyylikeinona, kun halutaan korostaa ilmaisun ikää ("wanhan tawaran kauppa"). Virallinen ääntämys on molemmilla kirjaimilla sama, kuten myös saksassa ja puolassa... |
| Maija Gellinin väitöskirja Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu peruskoulukontekstissa. Kohti eheyttä- vän kohtaamisen toimintakulttuuria… |
216 |
|
|
|
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila |
Fråga bibliotekarien