| Onko teillä normaalisti töitä tarjolla siviilipalvelusten aikana? |
533 |
|
|
|
Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila |
| Onnistuisitteko löytämään kirjaston kirjoista nuotit seuraaviin tangoihin - minä en ole onnistunut, joihinkin löytyy levy kylläkin: - Nuoruuden tango (ei… |
361 |
|
|
|
Kolmesta kysytystä tangosta kahta eli Timo Forsströmin tangoa Kuu, kylmä kuningatar ja Howard Greenfieldin sävelystä The world will smile again, jonka Juha Vainio on suomentanut nimellä En antaa muuta voi, ei ole julkaistu nuottina, joten niitä ei valitettavasti kirjastoissakaan ole.
Nimellä Nuoruuden tango tunnetaan kaksi sävellystä: Martta Rantamäen omiin sanoihin "Tähden lentävän lailla" vuodelta 1994 ja tätä paljon tunnetumpi ja oletettavasti tarkoitettu Tapani Kansan säveltämä ja sanoittama "Tanssin kanssasi" vuodelta 1982. Jälkimmäisen nuotti löytyy kokoelmasta Tapani Kansa (Scandia Kustannus 1982). Se löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta.
Heikki Poroila |
| Mitä kautta kirjastot tekevät hankintansa. Tietääkseni on kaksi (vai onko useampia) yritystä, jotka hoitavat kirjastojen kirjahankinnat. |
196 |
|
|
|
Kaikkien kirjastojen puolesta on mahdotonta asiaan vastata varmasti, koska jokaisessa kunnassa tehdään päätös hankintapaikasta. Pienimmät kunnat, joita EU:n kilpailutussäännöt eivät välttämättä ostomäärien pienuuden takia koske, voivat käyttää vaikka suoraan paikkakunnan omaa kirjakauppaa. Useimmat kuitenkin tilaavat kirjansa isompien välittäjien eli tukkuauppojen kautta.
Valtakunnallisesti toimii kaksi isoa välittäjää, joitten kautta pääosa tilauksista todennäköisesti tehdään. Toinen on kustantajien ja kirjakauppojen omistama Kirjavälitys, toinen Booky.fi, joka omistaa myös perinteisen kirjastojen tilauksiin erikoistuneen yrityksen eli Kirjastopalvelun.
Heikki Poroila |
| Minulla on lainassa Hundra minnen från Österbotten joka on kaukolainassa. haluan vielä uusia sen kuukaudeksi, mutta se ei ole mukaa lainattujeni kirjojen… |
153 |
|
|
|
Kaukolainat uusitaan aina siinä kirjastossa, jonka kautta ne on lainattu. Kaukolainoja ei kirjata kirjaston omaan järjestelmään, koska ne eivät tunnista toisen järjestelmän kirjaa. Siksi laina on normaalisti muistissa jossain erilliskortistossa tai vihkossa. Kannattaa siis asioida siinä samassa kirjastossa, jos lainan sai ja pyytää heitä uusimaan lainan antajakirjaston kanssa.
Mikäli kyseessä on Sara Wacklinin teos, se löytyy myös digitaalisena, osa 1 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121876, osa 2 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121877 ja osa 3 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121878 |
| Minä vuonna julkaistiin laulu Nyt tuulet nuo viestin jo toivat? |
1046 |
|
|
|
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila |
| Löytyyykö netistä kuunneltavaksi ilmaiseksi Heino Kasken Talviaamu, Op.54, No. 1, V.A. Koskeniemen sanat. |
172 |
|
|
|
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila |
| Esim. Kari Tapio on esittänyt kipaleen Solenzara. Löytyisiköhän tämän kappaleen nuotit jostain? Asiakkaalle yritin etsiä, mutta enpä onnistunut löytämään. |
399 |
|
|
|
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila |
| Löytyisikö nuotit kansanlauluun Laulava leivo? Lienee ilmestynyt kirjassa Kotilainen, Otto, 1924, WSOY. (Marttalaulu, "Päivä kun paistaa...", Aino Kaitila,… |
639 |
|
|
|
Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila |
| Mistä löytyy sanonta: Etkös tuhma kuuta tunne, idän puolen täyttymässä, luotehen vähenemässä? Kiitokset jo etukäteen! |
391 |
|
|
|
Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila |
| Olen lähdössä matkalle kuudeksi viikoksi. Minulla on kirjoja varauksessa, joten en voi noutaa niitä tuona aikana. Olisiko syytä "lukita" nuo varaukset vai… |
128 |
|
|
|
Kyllä, kannattaa lukita ainakin sellaisen kirjan varaus, jossa näkee olevansa hyvin kärjessä. Kuusi viikkoa ei toisaalta ole kuin kahden lainaajan sallitun laina-ajan pituinen, joten jos on jonossa kymmenien päässä, ei ehkä maksa vaivaa. Täytyy vaan muistaa sitten käydä "avaamassa" varaus, kun pystyy taas noutamaan.
Heikki Poroila |
| Voiko julkaisemattoman kirjan varata jo? Eli jos mahdollista, haluaisin varata kirjan : Janne Nacci Tranberg, Wanted, kun se teille saapuu.? |
374 |
|
|
|
Varauksen voi jättää, kun kirja on hankinnassa eli näkyy HelMet-tietokannassa. Sitä ennen täytyy vain aika ajoin käydä vilkaisemassa, jokohan se olisi tullut.
Heikki Poroila |
| Birgitta Hagelberg ja kirja "Mormor och hennes släkt" tai "min mormor" mutta todnäk tuo ensimmäinen. Birgitta joka on ruotsalainen on ilmeisesti tuollaisen… |
221 |
|
|
|
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy... |
| Kirjan julkaisu omakustanteena painettuna ja diginä on kiva mahdollisuus. Mitä riskejä toimintaan voi sisältyä? Useat tahot tarjoavat erilaajuisia palveluja… |
621 |
|
|
|
Kysymyksissä olisi asiaa monisivuiseen vastaukseen, mutta seuraavassa keskeiset asiat.
Omakustanteen tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista. Jos pystyy tuottamaan valmiin aineiston itse, ei välttämättä tarvitse kotoaan liikahtaa ja valmis kirja tulee postipakettina. Digipainoja on paljon Suomessa ja jos kovakantisena haluaa tehdä, voi kannattaa tilata painotyö Virosta tai Latviasta. Digipainoissa kustannukset riippuvat kolmesta asiasta: (1) sivumäärästä, (2) mahdollisesta värin käytöstä ja (3) painosmäärästä. Noin 200 sivun laajuinen kirja koossa A5 ja painosmäärä 100 kappaletta maksaa noin 500 euroa. Mitään varsinaista riskiä ei tällaiseen painattamiseen liity, sillä painot lähettävät hintatarjouksensa... |
| Asiakas etsii kirjoja pianomusiikista, jotka on kirjoittanut Terganza. Pitäisi olla ranskalainen... En löydä tuota nimeä, olisiko joku sinnepäin? |
157 |
|
|
|
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila |
| Newtonin ensimmäisestä laista näkee suomeksi käytettävän sekä muotoa jatkavuuden että jatkuvuuden laki? Ovatko molemmat vai vain toinen oikein? |
724 |
|
|
|
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila |
| Etsin nuottia ja sanoja tangoon nimeltä "Muista minua". Lieneekö tämä sama kappale kuin "Muista mua" ja/tai "Muista minua silloin". Olen itse yrittänyt etsiä… |
795 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila |
| Varasin Buenas Migas 2 kirjan pari päivää sitten ja tilasin sen Suutarilaan. Varauksessa lukee vain VARAUS 8/10. Mitä tämä tarkoittaa? Tarvitsisin kirjan… |
155 |
|
|
|
Kirjaan on varausjono, merkintä 8/10 tarkoittaa, että olet kymmenen varaajan jonossa kahdeksantena. Valitettavasti ei ole käytännössä mahdollista saada kirjaa huomiseksi, vaikka kirjoja on 32 kappaletta. |
| Missä muissa maissa Salatut elämät -sarja tunnetaan parhaiten? |
174 |
|
|
|
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila |
| Miksi suomalainen rockmusiikki kuulostaa niin usein alavireiseltä? |
175 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä... |
| Milloin näyttelijä Jenni Sivonen on syntynyt? |
397 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila |
Fråga bibliotekarien