Kuvaukseen sopii kaksi kirjaa.
Salo, Sari: Sanataikoja ja lukuloitsuja : 150 Peppu irti penkistä -ideaa esi- ja alkuopetukseen
Vuori, Katariina: Tarinataikurit : sanataideharjoituksia lapsille
Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY, 1956...
Tässä kysymystäsi vastaavia kirjahakuja, tietokirjallisuutta ja romaanejakin. Hakutuloksissa myös aineistoa, jotka eivät niinkään käsittele Saksan historiaa, klikkaamalla kirjan kuvaa, saat teoksesta laajemmat tiedot. Mikäli alueesi kirjastoista ei kaikkia teoksia löydy, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1800-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1800
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1700-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1700-luku
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1600-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1600
Hakusanoilla Saksa ja historia: http://tinyurl.com/Saksa-histori
Hakusanalla Preussi: http://tinyurl.com/Preussi
Hakusanalla Saksalainen ritarikunta: http://tinyurl....
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin piirtyy siis kuvaa...
Albumista Aina vain humppaa on nuottijulkaisu, josta löytyy myös "Vanhalla sillalla". Nuottia on vain lukusali- ja selailukäyttöön Kansalliskirjastossa, Musiikkiarkistossa ja tiedekirjasto Pegasuksessa. Metropolian kirjastosta löytyy yksi lainattava kappale. Muita nuottiversioita ei kappaleesta näytä olevan.
Tämän tyyppistä asiaa voi tutkia hakemalla verkosta fraasien sisällä ilmausta, siis "ei voi pitää kalustetussa huoneessa" tai "pitää kalustetussa huoneessa" eri muodoissa. Hakutulosten perusteella ei voida sanoa, että kyse olisi yleisestä idiomista. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat ja hakuteokset ovat myös avuksi, https://www.kotus.fi/sanakirjat. Niistä ei ilmausta löydy. Sanakirjoja Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/5987%2B114013%2B124651/hae?category=11401….
Asia kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Eläimen naama, joka näkyy kirjahyllyssä on Anja Snellmanin teoksen Safari club (2001) selkämyksessä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3937345?sid=3943057502
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Voit etsiä Fennicasta alkuteoksen nimellä tietoa, onko jokin teos suomennettu.
Näistä viidestä mainitsemastasi Stephen Boothin rikosromaanista ei löydy viitetietoja Fennicasta, toisin sanoen niitä ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kyseessä on kaiketikin Kyllikki Villa. Villa on kirjoittanut sekä kaunokirjallisuutta, pääasiassa runoutta, että lukuisia matkakirjoja.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933916697
https://like.fi/kirjailijat/kyllikki-villa/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/09/kyllikki-villa-ei-eparoinyt-la…
Helmet-verkkokirjastossa voit päivittää osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi Omat tiedot -välilehdellä. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus, jossa on uusi nimesi (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
Kirjastojen yhteystiedot https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Yleisesti voin vastata, että Yleisradion veron maksaminen ja Yleisradion palveluiden käyttäminen eivät liity mitenkään toisiinsa. "Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta... Yleisradioveroa on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan televisio. Yleisradioveroa suoritetaan myös riippumatta siitä käyttääkö henkilö Yleisradion palveluita tai voiko hän edes käyttää Yleisradion palveluita." Myös osa yhteisöistä, esimerkiksi osakeyhtiöt maksavat Yle-veroa.
Vero.fi...
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Teoksessa Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977, s. 88) on Kaija Pakkasen suomennos lorusta.
Runo alkaa suomeksi rivillä "Puuttui naula, hävisi kenkä".
https://www.finna.fi/Record/kirkes.117834?sid=3951882533
