Kotiäänestyksen mahdollistavat lainmuutokset tulivat voimaan 1.3.1988. Ensimmäiset vaalit olivat kunnallisvaalit lokakuussa 1988.
Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta (80/1988). Ks. 6 a luku Ennakkoäänestys kotona
80 § (L 80/1988) . Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, niin kuin tässä luvussa säädetään. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880080#...
Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti Hako...
Tietokirjan kirjoittaminen elossa olevasta henkilöstä kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta kyseisen henkilön kanssa. Kirjoittajalla on vastuu siitä, millaisen kuvan hän henkilöstä luo. Suosittelen tutustumaan aluksi kirjoittamisen opaskirjoihin ja Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivuihin. Toivottavasti kirjaprojektisi etenee.
Ohjeita tietokirjan kirjoittamiseen löydät esimerkiksi alla olevista teoksista:
Tiina Raevaara & Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (2019)
Virve Mertanen: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivut: https://www.suomentietokirjailijat.fi/
Lista Suomen kustantamoista: https://kirjoittaminen.fi/kirjan-kirjoittaminen/kustantamot-suomessa/
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Souvarit yhtyeen esittämästä kappaleesta "Ilta saapuu ystäväin" ei ole julkaistu nuottia. Violasta (Suomen kansallisdiskografia) löytyy Souvareiden äänitteistä kappaleen tekijätietoja. Kappaleen on säveltänyt Aleksandr Ivanovich Seregin, (suomenkieliset) sanat ovat tehneet Mikko ja Pertti Mäenpää. Kappaleeseen löytyy soinnut netistä: https://chordify.net/chords/lasse-hoikka-souvarit-songs/ilta-saapuu-yst…. Netissä tosiaan kappaleelle löytyy myös (litteroitu) venäjänkielinen nimi "Skoro osen gospoda". Violassa tätä ei ole kuitenkaan merkitty "alkuteokseksi", joten sitä en tiedä, onko kappale alun perin venäjän- vai suomenkielinen.
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Lause on tullut tunnetuksi latinankielisessä muodossa Repetitio est mater studiorum. "Keskiaikainen sanonta, mahdollisesti saksalaista alkuperää. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä silti aina saa jotain /Ars Poetica). "
Lähde:
Kivimäki, Ato
Carpe diem : hauskaa ja hyödyllistä latinaa
Karisto, 2000
7. tarkistettu painos
Suosittelen, että menet Reisjärven kirjastoon ja tutkit siellä Reisjärven sotaveteraanien matrikkeleita. Itsenäisyytemme lunastajat : reisjärvisten kohtalonvuodet 1918, 1939-1940, 1941-1945. Kirja on ilmestynyt 1990. Jatko-osa vuonna 2004. Kirjoihin on koottu tiedot sekä sotaveteraaneista että kaatuneista.
Linkit kirjojen tietoihin:https://joki.finna.fi/Record/tiekko.148761?sid=3817315958
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.983285?sid=3817315958
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Lauri Törni palveli Waffen-SS -joukoissa kesä-heinäkuussa 1941.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kallonen, K. (2022). Lauri Törni: Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari (4. laajennettu painos. Juhlapainos.). Readme.fi.
Laitinen, J., Saurio, J., & Hakanpää, M. (2013). Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 (2. p.). [Veljesapu].
Pohjonen, J., & Silvennoinen, O. (2013). Tuntematon Lauri Törni. Otava.
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 kertoo, että Suomen hallitus lähetti Saksaan 1398 vapaaehtoista, joista 1197 värvättiin keväällä 1941 ja 201 lähetettiin syksyllä 1942 täydennyksenä suomalaispataljoonaan.
Mikäli tarkoitit kirjastojen kokoelmista poistetuista kirjoista, niin tällaista listaa ei ole saatavilla.
Kirjastojen kokoelmat elävät: kirjoja ja muuta aineistoa hankitaan ja poistetaan kokoelmista jatkuvasti. Valikoiman koosta riippuen poistoja tehdään kirjastoissa jopa päivittäin. Syitä poistolle ovat esimerkiksi huono tai rikkinäinen kunto, vanhentunut sisältö sekä vähäinen lainausmäärä.
Julius ja Ethel Rosenbergista on saatavilla varsin vähän tietoa suomeksi.
Vuonna 1955 ilmestyi Antti Öhmanin teos Atomivakoilun varjossa (Kivi-kustantamo), jossa pitäisi olla jonkin verran tietoa Rosenbergeista, samoin vuonna 1992 ilmestyneessä Mary Elizabeth Allisonin teoksessa Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin (toim. Pertti Kosonen, Pirkko Biström ja Sirkka Salonen, suom. Tuulikki Valta, kust. Valitut Palat).
Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasto hankkii aineistonsa tietyltä sopimustoimittajalta hankintasopimusten mukaisesti. Kirjastosta lainattavien pelien tulee siis olla saatavilla sopimustoimittajan valikoimissa tai hankittavissa sopimustoimittajan valikoimiin.
Hankinnat tehdään ennalta määritetyn budjetin puitteissa. Budjetit ovat rajallisia, joten emme pysty hankkimaan kaikkia saatavilla olevia pelejä kirjaston kokoelmiin. Vaikka suosio ei ole ainoa hankintaperuste, hankintaa kohdistetaan jonkin verran suosittuihin peleihin, sillä valikoimaa on tarjolla paljon. Kaikkia kirjastoon tulevia pelejä ei hankita ennakkoon (eli ennen kun pelit ilmestyvät ja päätyvät kauppoihin), sillä kysyntään vaikuttaa esimerkiksi peleistä julkaistavat arvostelut.
Toivotuista peleistä...
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo.
yt.
Riitta...
Runo Ingerid Slettenistä on Bjørnstjerne Bjørnsonin kertomuksesta Arne (1859).
Kertomuksesta on kaksi suomennosta, Hilda Käkikosken suomennos vuodelta 1899, runot kertomukseen on suomentanut Immi Hellén.
Vuonna 1906 saatiin kertomuksesta uusi Maila Talvion ja Yrjö Koskelaisen suomennos. Vuonna 1962 ilmestyi Talvion ja Koskelaisen suomennokseen perustuva laitos Bjørnstjerne Bjørnsonin Valitut kertomukset, johon runot on suomentanut Aale Tynni.
Käkikosken suomennoksessa runo Ingerid Slettenistä on sivulla 27.
Talvion ja Koskelaisen suomennoksen vuonna 1962 julkaistussa laitoksessa suomennos on sivulla 31.
https://www.bokselskap.no/wp-content/themes/bokselskap2/tekster/pdf/arn…
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
