Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
Tässä suosituksia fantasiakirjasarjoista aiemmin lukemasi perusteella:
Holly Black: Julma prinssi (Ilman väki -sarja, muita osia ei vielä suomennettu)
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Magian syvempi sävy -sarja)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (Grishaversumi -sarja)
Leigh Bardugo: Korppien kehä (Paluu Grishaversumiin -sarja)
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta (Usvasyntyinen -sarja)
Robin Hobb: Salamurhaajan oppipoika (Näkijän taru -sarja)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (Hopea -sarja)
Sarah J. Maasilta löytyy lisäksi vielä enemmän urbaania fantasiaa edustava Crescent City -sarja (ensimmäinen osa Maan ja veren huone), ja lisäksi kannattaa ehkä pitää mielessä myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä Rebecca Yarrosin...
Uuden Helmet-verkkokirjaston mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen. Tästä linkistä löydät tietoa ja ohjeita siihen, miten käytät sivuston mobiiliversiota. Sieltä löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen.
Tällä hetkellä Helmet-verkkokirjasto ei muista kirjautumista, ellei kirjautumistietoja sinne itse tallenna esimerkiksi selaimen kautta. Tähän on kuitenkin tulossa päivitys vielä tämän kuun aikana. Sen jälkeen sivustolla pysyy kirjautuneena, ellei itse kirjaudu sieltä ulos.
Hei!
Tinder Horror Story -runo löytyy Kalevauvala -runokokoelmasta (Atena, 2018)
"Kun sanoista katoaa leikki" näyttäisi olevan Arto Lapin runokokoelmasta Laululento (Sammakko, 2011)
Virkamielen vastausta en löytänyt mistään. Ehkä tämän palstan muut lukijat osaavat auttaa asiassa.
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Kyseessä voisi olla tanskalaisen Lisbeth Wernerin Puck-sarja. Kirjoja julkaistiin suomeksi 1950-70-luvuilla, osassa tytön nimi on muodossa Puk ilman C:tä. Kirjoja näyttää olevan jonkin verran saatavilla kirjastoissa sekä antikvariaateissa.
Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (Suomen perustuslaki, 2. luku 12. §).
Sananvapauteen liittyy myös vastuu: ihan mitä tahansa ei saa sanoa. Mm. rikoslain 24. luku 8. – 10. §:ssä määritellään tekoja, joista voi jälkikäteen tulla seuraamuksia. Tällaisia tekoja ovat mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
Ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi https://finlex.fi/fi/.
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat yksityisyyden suojan sekä ihmisarvon kunnioittamisen. YK:n voimassa olevat...
Myös hillassa on runsaasti marjojen säilyvyyttä parantavaa bentsoehappoa. "Lakassa on lisäksi B-ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia, sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakassa on runsaasti fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa eli ellagitanniinia [..]".
martat.fi. Lakka.
Jenni Pääskysaarelta julkaistiin vuoden 2024 alussa teos Martta: nainen joka kuoli eläessään. Kirja kertoo vuonna 1971 työpaikkansa hissiin kahdeksi viikoksi juuttuneesta naisesta, mutta käsittelee myös laajemmin yhteiskunnallisia kysymyksiä sisäistetyistä vaatimuksista. Kirjan on kustantanut Storytel Original ja se on julkaistu vain Storytelin omaan äänikirjapalveluun. Tällä hetkellä teosta ei siis ole saatavilla kirjastojen kautta ja on vaikea sanoa tuleeko sitä milloinkaan kirjastojen valikoimaan.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 15.2.2024.
Suuri toivelaulukirja 13 sisältää nuotit Laila Kinnusen esittämälle ja M. Obytschaikon säveltämälle kappaleelle Kaipaus.
http://tinyurl.com/Suuri-toivelaulukirja-13
Kuten kysyjäkin mainitsee, aforismista on kysytty palvelussamme aiemminkin eikä sen alkuperää tuolloinkaan pystytty selvittämään.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme nyt kyseisen aforismin alkuperän?
https://www.kirjastot.fi/kysy/elama-on-arvaamatonta-koska-tahansa?langu…
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican perussäännön määräyksillä ja vuonna 1364 toisella säädöksellä. [8] Hän...
Vaski-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Kaikki Vaski-kirjastojen palvelupisteet löydät Vaski-verkkokirjastosta.
Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän voi...
Ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset Suomessa perusti Punainen Risti turvapaikanhakijoille 1990-luvulla. Vastaanottokeskukset tulivat tarpeelliseksi, koska turvapaikanhakijoiden määrä alkoi tuolloin selvästi kasvaa.
Vielä 1970-luvulla Chilestä saapuneita poliittista turvapaikkaa hakeneita majoitettiin aluksi vanhaan poikakotiin Turun seudulle. Heitä oli alle 200, mutta vuosina 1979-1989 Vietnamista ja sen lähiseuduilta tuli jo noin 900 pakolaista. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijamäärät nousivat useaan tuhanteen ihmiseen.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/historia/sata-vuotta-apua-pakolaisi…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaanottokeskus
Kuvaukseen sopii kaksi kirjaa.
Salo, Sari: Sanataikoja ja lukuloitsuja : 150 Peppu irti penkistä -ideaa esi- ja alkuopetukseen
Vuori, Katariina: Tarinataikurit : sanataideharjoituksia lapsille
Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.
