Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta. Yksi vaihtoehto voisi olla tarina Kauhujen kartano (alk. Spook And Quackers). Se on ilmestynyt Suomessa vuonna 2005, joskaan ei Aku Ankka -lehdessä vaan Aku Ankan taskukirjassa numero 310 (Silmät selässä). Disney-sarjakuvista on olemassa tietokanta nimeltä I.N.D.U.C.K.S, josta tarinoita voi etsiä hahmojen tai hakusanojen perusteella. Kauhujen kartano -tarinan tiedot: https://inducks.org/story.php?c=D+2004-027
Puhemiesaitiossa istuvat kaksi muuta henkilöä ovat eduskunnan kanslian virkahenkilöitä. Puhemiehestä katsottuna oikealla puolella istuu oikeudellinen avustaja, joka tavallisesti on pääsihteeri, apulaispääsihteeri tai lainsäädäntöjohtaja. Hän avustaa puhemiestä, jos istunnon aikana ilmenee valtiosääntöoikeudellisia tulkintakysymyksiä. Toisella puolella istuu tekninen avustaja. Istuntoa avustamassa on tarvittaessa muitakin virkahenkilöitä, mutta heidän määräänsä ei ole säädelty millään tavalla.
Merilinja (engl. The Onedin Line) oli BBC:n tuottama televisiodraamasarja, jota esitettiin 1971–1980. Merilinjan tunnusmusiikkina soi Spartacuksen ja Frygian adagio Aram Hatšaturjanin baletista Spartacus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spartacus_(baletti)
Voisikohan etsimäsi olla J.V. Wainion teos Klaus Flemingin valtikka (Otava, 1950)? Se ei kyllä kuulu Poikien seikkailukirjastoon vaan on historiallinen romaani. Yhtenä tapahtumapaikkana mainitaan Korsholman linna. Kirjasammon sivuilta voit lukea lisää tietoa kirjasta ja voit myös katsoa näyttääkö teoksen kansikuva yhtään tutulta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53368
Yritysten asiakastietojen käsittelyssä tärkeimmät säädökset ovat EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä tietosuojalaki:EU:n yleinen tietosuoja-asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1528874672298&uri=CELEX%3A02016R0679-20160504Tietosuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050Käytettäviin tietokantaratkaisuihin tai tietoturvaan ei näissä säädöksissä mennä. Kysymyksen spesifisyyden vuoksi suosittelen joko tutustumaan alan kirjallisuuteen tai olemaan yhteydessä Tietosuojavaltuutetun toimistoon.Esimerkkiteoksena aiheesta tässä Tomi Voutilaisen Digitaalisten palveluiden sääntely (teoksen saatavuus omissa kokoelmissamme: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994294431406250?sid=...
Kirjastonhoitajaksi voi päästä opiskelemalla korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatiopalvelualan opinnot (60 op). LisätietojaDuunitori: Kirjastonhoitaja https://duunitori.fi/ammattiopas/kulttuuri-viihde-ja-taidealat/kirjastonhoitajaTyömarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjastonhoitajaKirjastot.fi: Kirjastoalan oppilaitokset https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi aiheesta...
Tarkoitat ehkä kirjaa Valkoliljojen maa - Suomi. Kirjan on kirjoittanut venäläinen Grigori Petrov (1886-1925). Kirja on käännetty turkiksi 1920-luvulla ja sitä luettiin oppikirjana turkkilaisissa sotilasakatemioissa. Kirjan suomenkielinen laitos ilmestyi 1970-luvulla. Voit varata kirjan Helmet-tietokannan kautta.Linkki kirjan Helmet-tietoihin :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2566045?sid=4862259016
"Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihinja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotojakäytetään", sanotaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 . Koulut voivat päättää välituntikäytännöistään itsenäisesti, mutta yleinen käytäntö leinee ainakin alakouluissa se, että välitunneilla mennään ulos. Esimerkiksi kuopiolaisen Pyörön koulun Pedanet-sivulla välitunteja kuvataan näin: "Joka päivä on ns. pitkä välitunti klo 9:30-10:00. Silloin välitunnilla on myös ohjattua liikunnallista toimintaa. Kentän viereinen metsä on raivattu pitkiä välitunteja varten oppilaiden välituntialueeksi. Muilla välitunneilla metsä ei ole...
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
Lapin kirjaston kokoelmasta löytyy pohjoissaamen oppikirjoja monen ikäisille opiskelijoille. Esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid -kirjasarja on tarkoitettu lukioon ja aikuisopetukseen. Aikuisille löytyy myös kaksiosainen Gulahalan-kurssi. Vállje sámegiela -kirja on tarkoitettu yläkoulun vieraan kielen opetukseen.Alakoululaisille löytyy vielä Gea-sarja, joka alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta.
Näivetyksen selitystä ei löytynyt Arno Forsiuksen listasta, johon on koottu kirkonkirjoihin merkittyjä kuolinsyitä, https://historismi.net/tools4.html. Hän kertoo pappien merkinneen kuolinsyyn kirkonkirjoihin sen perusteella, kuinka omaiset ovat kuvanneet vainajan viime vaiheita. Hän sanoo, ettei edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa.En löytänyt kirjastomme sukututkimuskirjoista näihin kuolinsyihin liittyvää tietoa.Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=n%C3%A4ivetty%C3%A4&vks_id=VKS_b913921d0e9fbe2d3fb1842e505a6d80 näivettyminen/näihvehtyminen liittyy...
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer.se/Europa...
Kyseessä voisi olla Hans de Beerin kuvakirja Pikku jääkarhu, auta minut lentoon! (Lasten Keskus, 2002). Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516273742
Valitettavasti täsmälleen esitettyjen muistikuvien kaltaisia runoja ei löytynyt. Vastaan tulleista lähimmäs ensimmäistä osuu Immi Hellénin Piltti pienoinen, joka alkaa sanoin "Piltti pieni". Toinen puolestaan on varsin lähellä Mikko Katilan runoa Kun mä synnyin tänne..., jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat "Kun mä synnyin tänne, niin / äiti kehtoon pani". Katilan teksti tunnetaan myös Aarni Voipion säveltämänä lauluna, joka sisältyy mm. valikoimaan Pyhäkoululaulujen sävelmistö.13.04.1929 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 17 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 01.01.1938 Varhaisnuoriso no 9 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kansakoulujen ammatinvalinnanohjauksen järjestämisestä vastasivat työvoimaviranomaiset. Järjestelmälliselle ammatinvalinnan opastukselle antoi meillä alkusysäyksen vuonna 1939 Helsingissä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston yhteyteen perustettu ylimääräinen ammatinvalinnanohjaajan toimi. Helsingin ammatinvalinnanohjauksesta kerätyt kokemukset muodostivat perustan, jolta sittemmin aloitettiin koko maan kattava ammatinvalinnan opastus. Vuoden 1961 alussa astui voimaan Laki ammatinvalinnanohjauksesta (22.1.1960/43), jonka mukaan "tehtävien alueellisesta suorittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot". Piiritoimiston johdon ja valvonnan alaisena toimi piirin alueella "tarpeellinen määrä paikallisia...
Vuodenaikoja toivotaan Tuula Kallioniemen Vuodenaikalorussa, joka sisältyy Kallioniemen ja Sinikka Raikusen kirjaan Lukukirja : satulakka, viestivakka, tietopakka. Sen lisäksi runo on mukana esimerkiksi kokoomateoksen Satusaari osassa Lumottu metsä.
