Tampereen seurakuntien verkkosivun esittely kuittaa Viinikan kirkon hakaristit "ikivanhoina koristeaiheina". Pentti Lempiäisen kristillistä symboliikkaa esittelevä kirja Kuvien kieli huomauttaakin hakarististä näin: "Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä se on ollut eri yhteyksissä käytetty koristekuvio." Niin kuin Lempiäinen toteaa, hakaristiä ei usein kristillisessä symboliikassa tapaa. Viinikan kirkossakin niillä on lähinnä ornamentaalinen tehtävä.
Viinikan kirkko - Tampereen seurakuntayhtymä (tampereenseurakunnat.fi)
Eräopas Markku Mäkinen käveli Suomen ympäri 1.4.–27.7.1991. Seura-lehti raportoi Mäkisen "monia riskejä sisältävästä yrityksestä" numeroissaan 15–31/1991.
Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
SS-Oberführer oli Waffen-SS:n korkein everstin arvo. Sen siis voidaan katsoa vastaavan kenraalikuntaan kuuluvan everstin eli ylieverstin arvoa. 1)
https://www.korpisota.fi/uniform/ranks.htmlhttps://tinyurl.com/suomalaiset-ss-vapaaehtoiset
1) https://tinyurl.com/Oberfuhrer
Kyseessä voisi olla Tontut niminen piirrossarja, jota Yle näytti 90-luvun lopussa. Sarjassa seikkaili lääkäritonttu Taavi, joka auttoi metsän eläimiä ja liikkui Viuhu-ketun selässä. Taavi-tontulla oli juurikin asunaan sininen takki ja punainen tonttulakki. Sarja oli espanjalais-kanadalainen ja perustui Wil Huygenin kirjoittamiin kirjoihin 'Suuri tonttukirja' ja 'Tonttujen kutsu'.
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde: Toivo...
Laajimmin tuloksia saat, kun Tarkennetussa haussa valitset Aiheeksi kaunokirjallisuus ja kieleksi ranska. Hieman suppeamman valikoiman saat valitsemalla Aiheeksi ranskankielinen kirjallisuus ja kieleksi ranska.
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Fiskars Finland Oy:n kuluttajapalvelun mukaan Ballo-kynttilälyhtyjä on valmistettu 10 värissä. Värit ovat kirkas, sininen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, harmaa, merensininen, mustikansininen, vedensininen, hiekka ja punainen.
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Kyseessä on varmastikin sana "awe" ja ilmaus "in awe" tai "stand in awe of", jolla puhuja tarkoittaa tuntevansa (jopa pelonsekaista tai hämmästynyttä) kunnioitusta jotakuta kohtaan.
Cambridge Dictionary -sivustolla merkitystä on avattu tarkemmin: AWE | English meaning - Cambridge Dictionary
Tässä myös sanakirja.org-sivuston hakutulos selityksineen ja esimerkkeineen: awe suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi)
Sanalla "awe" on skandinaaviset juuret, joista voi lukea lisää etymologisesta sanakirjasta: awe | Search Online Etymology Dictionary (etymonline.com)
Suosittelen olemaan yhteydessa Adoptioperheet ry -yhdistykseen. Sieltä osataan parhaiten neuvoa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot: https://adoptioperheet.fi/yhdistys/
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Kirjastonhoitajalla ei ole tietoa viranomaisten ja ministeriön välisistä viestintäkanavista, eikä niistä ole kerrottu julkisilla verkkosivuilla, joten en pysty vastaamaan, miten ulkoministeriö tiedottaa kuolintapauksesta poliisille. Asiakirjoista omaiset saavat ulkomailta ainakin kuolintodistuksen, joka tarvittaessa on käännettävä suomeksi. Ulkomailla tapahtuneita kuolintapauksia hoitaa ulkoministeriössä konsuliasioiden yksikkö. Voit kysyä lisätietoja heidän asiakaspalvelustaan.
Lähteet ja lisätietoja
Suomi.fi-oppaat: Jos läheinen kuolee ulkomailla https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuess…
Digi- ja väestötietovirasto: Ulkomailla tapahtunut kuolema https://dvv.fi/ulkomailla-tapahtunut-kuolema...
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian.
Vox Romana : pars prima :...