Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin.
Maija-Liisa Sutisen elokuvasta Ogoi, isoäitini (1983) ei ole tehty tallennetta kirjastolainaukseen.
Voit katsoa elokuvan Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteessä, josta on lista alla.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22689480
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua suuriin...
Monitoimitalo 13 näyttäisi verkkosivujensa perusteella olevan todella laajasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava paikka. Se on Tampereen nuorisopalvelujen ylläpitämä ja suunnattu pääosin nuorille, mutta myös vanhemmat tamperelaiset ovat tervetulleita. https://www.tampere.fi/nuoret/nuorten-kulttuurikeskus-monitoimitalo-13
Helsingistä ei ehkä löydy aivan vastaavaa. Kaupungin keskustassa sijaitseva Annantalo on taidekeskus lapsille, nuorille ja perheille. Siellä järjestetään taideopetusta, esityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Päivällä talossa käy lapsia kouluista ja päiväkodeista. Iltapäivällä ja illalla talossa on lapsia ja nuoria, jotka harrastavat taiteita. Annantalon ohjelmaan voi tutustua täällä: https://www.annantalo.fi/...
Hei,
patriisit olivat antiikin Rooman asukkaista varakkaimpia ja heillä oli paljon etuoikeuksia. Patriisien ryhmä koostui vanhoista ylimyssuvuista ja suurmaanomistajista. Patriisit olivat suljettu yhteiskuntaluokka ja he menivät naimisiin vain toisten patriisisukujen kanssa. Antiikin roomalaisen, varakkaan patriisin patriisitalo oli kadulle päin suljettu. Taloon pääsi vain yhdestä oviaukosta ja huoneet ja ikkunat avautuivat atriumiin. Atrium on huoneen ja sisäpihan yhdistelmä.
Lähteet:
Roomalainen taide:
5 ROOMALAINEN TAIDE – HI8 TAIDEHISTORIA (turku.fi)
Eriarvoiset roomalaiset:
Eriarvoiset roomalaiset (peda.net)
Kuvapankin kuvia patriisitaloista:
Kuvapankin valokuva otsikolla Renessanssin Patriisitalo – Lataa kuva nyt - Greifswald...
Hei,
Ainakin Turun ammattikorkeakoulun avoimessa on kohta hakuaika koulutukseen: 1.–28.4.2024.
Siellä voi opiskella Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin 60 op.
Hakemisesta saa tietoa osoitteesta: avoinamk@turkuamk.fi
Opiskeluun liittyviin kysymyksiin vastaa myös opinto-ohjaaja Anu Lehtinen. Puhelin: +358 50 598 5667.
Alla olevasta puhelinnumerosta saa lisätietoa opiskelusta Turun amk:ssa
Puhelin: +358 2 263 36109. Puhelinpalveluaika on tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/avoin-ammatt…
Tampereen yliopiston opintotoimistosta saa puolestaan asiantuntevaa opastusta
heidän avoimen yliopiston kursseistaan ja tilanteestaan.
Tampereen yliopisto...
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello: Erisnimen ja...
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Kyseessä voisi olla teos Enkelin siivin : kuvitettu kertomus lapsille ja nuorisolle (On angels' wings). Tekijäksi mainitaan Mrs Greene ja teoksen on englannista suomentanut Alli Wiherheimo. Kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1919 ja siitä otettiin uusintapainos vuonna 1925.
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voi lukea kuvauksen kirjasta.
Enkelin siivin Kirjasammossa
Englanninkielinen alkuteos on digitoitu. Siitä voit katsoa tuntuvatko kuvat tutuilta.
https://www.gutenberg.org/files/59967/59967-h/59967-h.htm
Oman verkkokirjastosi alueella Enkelin siivin -teosta ei ole lainattavissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Kyseinen kirja on suurella todennäköisyydellä Veera Niemisen Ei muisteta pahalla (Tammi 2018). Siinä päähenkilö Piipe vainoaa entistä kumppaniaan ja muistelen, että Piipe olisi mm. räjäyttänyt miehen postilaatikon. Myös kissahahmo täsmää.
Alakouluikäisiä kiinnostaa yleensä hyvin monenlainen kirjallisuus sarjakuvista ja tietokirjoista lastenromaaneihin ja nuortenromaaneihin saakka.
Hyvää tietoa lasten lukemiseen liittyvistä asioista saat esimerkiksi näistä kirjoista:
Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä - pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn
Haaro, Katajamäki, Peltonen, Ylihärsilä: Käsikirja lukupiireihin (voit ladata sen täältä: https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/08/Lukuklaani_K%C3%A4s…)
Internetistä löytyy myös todella paljon hyviä sivustoja, joissa on tietoa lasten lukemisesta ja lukemisen edistämisestä, tässä pari esimerkkiä:
Niilo Mäki instituutin Lukimat-sivusto: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1...
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047
Kyseessä on ensimmäinen säe Elisabet Laurilan runosta Sade kokoelmasta Aurinko laskee vuorille (1949, s. 11).
Voit lukea runon myös Elisabet Laurilan Kootuista runoista (1978).
Sekä neljäs että kahdeksas tuotantokausi Stargate sg-1 - sarjasta kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Stargate SG-1 -tallenteet FInnassa 3/2024
https://finna.fi/
Voit tilata tallenteet lainattaviksi omaan lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Rivit ovat Eeva Kilven runo teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42 ). Runo alkaa riveillä Niin meiltä ei lopulta / voida enää mitään pois ottaa (---).
Eeva Kilven Kuolinsiivous Helmet-kirjastoissa
Tätä teosta ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joten sitä ei ole suomennettu. Tanskaksi se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja Tampereen yliopiston kirjastosta.
https://finna.fi/Record/abo.999012813405972?sid=4161444939