Helmet Lukudiplomien linkit ovat todellakin katkenneet. Siirrämme juuri tietoja juuri uudelle verkkosivullemme Helmet.finna.fi ja siirrossa on näköjään ollut haasteita.
Onneksi Kunnarin omat lukudiplomi-sivut toimivat yhä moitteettomasti. Linkki lukudiplomi sivulle
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa runsaasti linkkejä...
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
Kirjastoissa ei ole standardivalikoimaa, vaan jokaisella kirjastolla on oma kokoelmapolitiikkansa, joka määrittää raamit, mitä kokoelmiin otetaan. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmapolitiikat esimerkiksi ovat myös hyvin erilaiset. Sen lisäksi on eri alueisiin ja/tai tehtäviin erikoistuneita kirjastoja, esimerkiksi Saamelaiskirjasto ja Kansalliskirjasto.
Korkealla tasolla yleisten kirjastojen toimintaa ja kokoelmaa ohjaa laki yleisistä kirjastoista, jossa sanellaan muun muassa näin:
Yleisen kirjaston tehtävät
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua,...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kahdesta vuonna 1983 julkaistusta Enid Blytonin alkuperäisideaan perustuvasta sarjakuvasta Viisikko ja inkaveistos sekä Viisikko ja aarrelaiva.
Sarjakuvat on Claude Voilierin romaanin pohjalta tekstittänyt Serge Rosenzweig ja piirtänyt Bernard Duffossé.
Finna-hakupalvelun mukaan sarjakuvat kuuluvat vielä muutaman kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata ne kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Viisikko ja aarrelaiva -sarjakuva Finnassa
Viisikko ja inkaveistos -sarjakuva Finnassa
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Gustav Hasfordin teosta The Phantom Blooper: A Novel of Vietnam (1990) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ainakin Emmi Itäranta ja Hannu Rajaniemi kirjoittavat suomen lisäksi englanniksi. Saksalaissyntyinen nykyinen suomalainen Roman Schatz kirjoittaa suomeksi ja saksaksi.
Alexandra Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi ja slovakiksi. Zinaida Lindén on asunut suomessa vuodesta 1991 ja hän kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi.
Laura Kyllösen Pro gradu -tutkielma Monikieliset kirjailijat : Kielen vaihtaminen ja kirjailijan identiteetti luettelee lisää monikielisiä kirjailijoita: "Ruotsiksi kirjoittavia kirjailijoita on muiden muassa Märta Tikkanen (1935), –Christer Kihlman (1930–) sekä Bo Carpelan (1926–2011). Suomesta löytyy myös kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet suomeksi vaikka se ei...
En löytänyt kyseiselle runoelmalle suomennosta tutkimistani tietokannoista. Runoelman voi lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta. Lahden Lastu-kirjaston sivuilta löysin kuvauksen Elgarin oratoriosta ja runosta, sen voit lukea täältä.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien elämästä...
Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet.
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
Miina ja Manu -hahmojen alkuperäinen luoja, kuvittaja ja kirjailija Teuvo Koskinen eli Teutori on kuvittanut kaksi Jänkä-Joonaksesta kertovaa tarinallista kuvakirjaa: Tunturipuron arvoitus, kirjoittanut Petri Merta (1990), ja Kadonneiden marjojen arvoitus, kirjoittanut Alan Fennell (1991). Lisäksi Teutori on tehnyt Jänkä-Joonaksen tarrakirjan (1992), jossa tutustutaan Pohjolan eläimiin.
Päähenkilönä Jänkä-Joonas siis esiintyy kahdessa tai kolmessa kirjassa, riippuen siitä, lasketaanko Jänkä-Joonaksen tarrakirja mukaan.
Muita Miina ja Manu -kirjoja, joissa Jänkä-Joonas esiintyy, ovat:Myllyn tarina
Miinan ja Manun seikkailu Lapissa
Liikenneturvan kanssa yhteistyössä on tehty Miina ja Manu koulutiellä, jossa myös Jänkä-Joonas esiintyy, on...
