Me täällä kirjastossa emme oikein koe, että kilpailisimme kirjakauppojen kanssa. Toimintatapa on niin erilainen. Kirjakaupoista saa uutuuden samantien, mutta niistä joutuu maksamaan. Meiltä saa lainata ilmaiseksi, mutta suosittua kirjaa saattaa joutua odottamaan pitkäänkin. Meillä ei ole mahdollisuutta saada kysyttyä kirjaa heti kaikille sitä haluaville asiakkaille ja kirjakauppa taas ei pysty antamaan sitä ilmaiseksi. Kirjastosta lainattua kirjaa ei ole tarkoituskaan ottaa omaksi, kun taas kirjakaupassa se juuri on ideana. Luulisin, että palvelemme sillä tavalla erilaisia yleisöjä ja tarpeita.Kirjaston näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset lukevat. Sillä ei ole väliä mistä kirja tulee. Kirjastolaisena en osaa ottaa kantaa siihen,...
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html
Teoksessa Das Antlitz Finnlands (1942) on Eino Leinon runon Hymni tulelle saksannos Hymne an das Feuer. Luettelointitiedoissa ei valitettavasti kerrota runon saksantajaa.Teos on Turun yliopiston kirjastossa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan. https://www.finna.fi/Record/utu.9915539855405971?sid=4865656402#tocMikäli haluat teoksen kotilainaan, sinun kannattaa tilata se oman lähikirjastosi kautta Varastokirjastosta kaukolainaan.Teos Doch ein Lied steht über allen (2017) sisältää Mandred Sternin saksannoksia Leinon runoista. Teoksessa on myös Hymne an das Feuer. Kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä olevan kuin Deutsceh BIbliothekin, Helka-kirjastojen ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.https://www.finna.fi/Record/helka....
Hei,Tietysti Heikki Turusen tuotanto on murteella kirjoitettua. Muista tulee mieleen polvijärveläisen Seppo Lappalaisen tuotanto. Vaikkei siinä samassa mittakaavassa murretta käytetäkään kuin Turusen kirjoissa, on esim. Akaton mies -kirjassa vaihtelevasti murteellista dialogia.Tuoreemmista löytyy Sanna Hukkasen sarjakuva Juuri ja Esko-Pekka Tiitisen Anjan lähes erinomainen elämä.Pienempien ja tuntemattomamapien paikallisten kirjailijoiden tuotannosta löytynee lisää. Rikhard Palm on kirjoittanut Nuukavaarasta (Nuukavaaran tarinoita sekä Nuukavaaran hulvatonta elämää) sekä Salme Kanaselta romaani Punaiset revontulet. Pakinoita löytyy mm. Amalia Piiroisen päiväkirja : arkissii turinoita joivvarresta. Joensuun pääkirjaston Pohjois-Karjala -...
Levytietokanta Discogsin mukaan kyseisellä levyllä soittajina toimivat Juha Tapaninen https://www.discogs.com/artist/789228-Juha-Tapaninen sekä Jaku Havukainen https://www.discogs.com/artist/1537461-Jaku-Havukainen. Näistä Jaku Havukainen näyttää olevan erityisen paljon tunnustettuna kitaraosuuksistaan. Voisiko hän siis olla etsimäsi kitaristi?
Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)Näiden...
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa Imatran...
Kaupoissa saa myydä ainoastaan kasvatettujen lintujen munia. Näistä yleisin on kana, mutta sen lisäksi myynnissä voi olla esimerkiksi viiriäisen, hanhen, ankan tai helmikanan munia. Sekä kanan että muiden lintujen munien tuotantoon ja myyntiin liittyvästä lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/munien-myynti/kananmunien-ja-muiden-linnunmunien-tuotanto-ja-myynti/. Luonnonvaraisten lintujen munia ei saa kerätä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan (ks. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25a).
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250
Ehdottamasi taivutus olisi minustakin parempi. Lopullista tuomiota kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kyselylomake on auki parillisilla viikoilla eli tällä viikolla pääsee kysymään. Linkki lomakkeeseen.
Olisiko tarkoittamasi joku näistä?Eric Hillin Puppe kirjat. Linkki hakutulokseen.Mauri Kunnaksen Koiramäki kirjat. Linkki hakutulokseen.Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Roosa kirjat. Linkki hakutulokseen.tai Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli kirjat. Ne ovat tosin ilmestyneet vasta 2000-vuoden jälkeen eikä Molli ehkä ole koira. Linkki hakutulokseen.
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valuuttakurssitiedoista vastaa Suomen pankki. Suomen Pankin rahamuseon verkkosivustolla on laskuri, jolla voi laskea ruplan arvon markkoina vuonna 1971. Valitse ensin "vertaa valuuttoja" ja sitten nuolella tai kirjoittamalla haluttu vuosi. Tämän jälkeen kirjoita summa ja klikkaa "Suomen valuuttaan". Ruplan ja dollarin välistä kurssia vuonna 1971 kannattaa tiedustella Rahamuseosta: rahamuseo@bof.fi.
