Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa avulla laimeana...
Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta voi etsiä historiallisia säähavaintoja:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainakin Joensuun lentoasemalta löytyy tietoja kysytyltä päivältähttps://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Liperi%20Joensuu%20lentoasema:%2010.11.1991%20-%2010.11.1991_aec3f3c7-8206-4f72-bdee-d82c9d3ef3c6.html
Vladimir Nabakovin teos Lolita ilmestyi v. 1955 englanniksi ranskalaisen Olympia Press kustantamon julkaisemana. Nabakov käänsi teoksen itse venäjäksi (käännöstyö alkoi v. 1963). Sitä ennen teos julkaistiin mm. italiaksi ja ranskaksi. (Ks. Chronology of Nabokov's Life and Main Works | The Nabokovian) Myös Ville Hänninen on käsitellyt teosta Lolita kirjassaan "Erotiikan taitajia". Hänninen (2013) toteaa Lolitan julkaistun aluksi ainoastaan muutamissa Euroopan maissa ja, että julkaisua seuranneen kohun vuoksi Nabakovin amerikkalainen kustantaja oli kehottanut Nabakovia tuhoamaan kaikki kirjan jäljennöksetkin.
Kirjapainotaidon historiaa esittelevässä teoksessaan Lars-Erik Gardberg (2011) toteaa vuoden 1964 olleen tietokoneladonnan...
Etsimäsi kirja voisi olla Dean R. Koontzin Pimeyden enkeli (From the corner of his eye, suom. Kari Salminen, 2002).
Alla on linkki teoksen tietoihin kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7541
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Lehtiä voi lainata myös kotiin, ja niillä on sama yleinen laina-aika kuin useimmilla kirjoillakin, eli 28 vuorokautta. Ainoastaan lehden uusin kirjastoon saapunut numero ei ole lainattavissa, vaan luettavissa vain paikan päällä.
Esimerkiksi saatavilla olevat Kunto plus -lehdet löydät Helmet-hausta.
Näin alkaa Saara Heinon runo Äitienpäivätervehdys.
Tämä kahdeksansäkeinen runo on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Alakoululaiset esiintyvät (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta (toim. Tuula Korolainen, s 324).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Suomen historiasta löytyy helmet-kirjastojen hyllyistä erilaisia tietoteoksia ja kuvakirjoja myös lapsille. Tässä haussa käytettiin hakusanayhdistelmää "historia Suomi". Aineisto rajattiin lastenkirjallisuuteen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistoria%20suomi__Ff%3Afac…
Politiikan ja vaalijärjestelmän selittämisen suhteen sen sijaan helmet-kirjastojen lastenkirjallisuuden tarjonta on niukahko. Etenkin suomenkielisen aineiston:https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spolitiikka%20__Ff%3Afacetg…
Haku "yhteiskunta" -asiasanalla antaa vähän enemmän tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syhteiskunta__Ff%3Afacetgen…
Otavan julkaisema lapsille sopiva teos Mitä on politiikka hankitaan varmasti helmet-...
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
Voit ostaa prepaid-SIM-kortin myös Isossa-Britanniassa. Lisätietoa esim. näiltä sivustoilta:
Wise Europe: https://wise.com/gb/blog/how-to-buy-sim-card-in-uk
London Cheapo: https://londoncheapo.com/technology/uk-sim-card-options-london/
Tuula Salakarin kirjassa Keräilijän aarteet: Kupittaan savi löytyy kuvia Kupittaan saven tuotannosta, samoin teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Linnea Lehtosesta on viimeksi mainitussa pari mainintaa ja kuvia hänen taiteestaan. Tietoa hänestä ei juuri löydy, ei edes elinvuosia. Internetissäkin on vain kuvia hänen töistään.
Saukkolan kirjastossa on teos Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941, mutta en juuri nyt pääse siihen käsiksi. Epäilen kuitenkin, että jos hänet siinä mainitaan, kysymys on siinäkin on vain hänen töistään.
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Calpurnia Tate on julkaistu suomeksi Kariston kustantamana vuonna 2011. Jatko-osia ei ole suomennettu. Koska ensimmäisen osan julkaisusta on kulunut jo reilusti aikaa, on todennäköistä, että jatko-osia ei enää suomenneta. Asiaa voi toki tiedustella kustantajalta: https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy Kaarina R...
Löydät väestön ennakkotilaston mukaisen taulukon 100 vuotta täyttäneiden määrästä iän ja sukupuolen mukaan tästä vastauksesta:Kuinka paljon 100 vuotta täyttäneitä oli Suomessa 31.12.2023 jaettuna vuosiikäryhmittäin sukupuolen mukaan?
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
