Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
TEKIJÄ Hjelt, Marjut
TEOS Keijukaiset : totta ja tarinaa toisesta maailmasta / [tekstit:] Marjut Hjelt ; kuvitus Jaana Aalto
PAINOS 2. laitos
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011 (Slovenia : Ednas Print)
ULKOASU 136 sivua : kuvitettu, karttoja, nuotteja ; 31 cm
Olisikohan tämä hakemasi kirja? Samoilta tekijöiltä löytyy Myös "Lumoava haltijakansa" ja "Tonttu".
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kyseessä voisi olla Maria Kupiaksen (oik. Annina Holmberg) Operaatio-hevoskirjasarjan ensimmäinen osa, Operaatio Aquamarina (WSOY 2001). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au959b31bd-3846-4a79-8348-a….
ISBN-tunnus on standarditunnus, joka koostuu aina samoista elementeistä. Näin ollen ISBN ei voi alkaa lyhyellä viivalla. On mahdollista että eri laitteita käytettäessä ruutunäkymä voi tehdä tepposen.
Mahdollisen virheen mahdollisuutta voi tiedustella Suomen ISBN-keskuksesta, he antavat neuvontaa sähköpostitse: isbn-keskus@helsinki.fi.
Syvemmin ISBN-tunnuksen olemukseen ja rakenteeseen voi tutustua lukaisemalla ISBN-käyttöoppaan.
Hei!
Tässä joitakin ehdotuksia, joista lähteä liikenteeseen.
Kaunokirjallisuutta:
Burnett, Frances Hodgon: Salainen puutarha
Doyle, Arthur Conan: Sherlock Holmes -kirjat
Forster, E.M.: Hotelli Firenzessä
Kafka, Franz: Muodonmuutos
La Mure, Pierre: Punainen mylly : romaani Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä
Mann, Thomas: Buddenbrookit : erään suvun rappio
Maupassant, Guy de: Bel-Ami
Niemensivu, Riitta: Maalarisiskot
Oranen, Raija: Ackte!
Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja
Shin, Kyung-Shook: Hovitanssija
Tolstoi, Leo: Anna Karenina
Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Wells, H.G.: Aikakone
Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva
Zola, Emile: Nana
Tietokirjallisuutta:
Edelfelt, Albert: Niin kutsuttu...
Valitettavasti kirjaa, jossa lähettämäsi lastenruno olisi julkaistu, ei löytynyt. Sen sijaa Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyi vuodelta 1934 Koitto-lehden numero, jossa runo on julkaistu. Tekijäksi mainitaan nimimerkki Elli-täti, jonka runoja on muissakin Koitto-lehden numeroissa.
Pääset lukemaan runon alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/886018?term=Ent%C3%…
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa.
Vapaasti putoavista vesiputouksistamme korkein...
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Kuollenmeren suolapitoisuus on paikoin yli 33 prosenttia, mikä on enemmän kuin vaikka valtamerissä. Suolainen vesi kannattelee uimaria hyvin voimakkaasti, niin ettei sukeltaminen onnistu. Kelluminen on helppoa, mutta uiminen on vaikeaa, koska kädet eivät uppoa veteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuollutmeri
https://www.ts.fi/teemat/297685
https://www.rantapallo.fi/rantalomat/tiesitko-taman-kuolleestameresta-1…
Emme onnistuneet tunnistamaan ötökkää luotettavasti ajoissa. Suosittelen, että lähetät kuvan. Yleisradion luontoiltaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset . Siellä asiantuntijat kokoontuvat selvittelemään kuvien eläimiä ja kasveja.
Toinen mahdollinen kyselypaikka voisi olla Luonto Akatemia : https://www.luontoakateemi.fi/palvelut/kysymykset-luontovirtuooseille
Sivustoja, joista voi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Erkki Väliniemi on koonnut Laajasalon historiaa koskevan nettijulkaisunsa yhteydessä artikkelin Jatkosotaa Laajasalossa. Linkki artikkeliin . http://ykh.mbnet.fi/ykh_historia_uusin/kertomuksia.html#valonheitinlotat (2015). Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla pääsee eteenpäin.
Urho Myllyniemen kirja Vain valioita joukossamme on - lottien 14. valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa (Ilmatorjuntasäätiö, 2014) kertoo ilmatorjuntalotista Helsingissä ja ainakin esittelytekstin mukaan se keskittyy nimenomaan naisylioppilaisiin, jotka keskeyttivät opintonsa ilmatorjuntatyön vuoksi. Helmet-linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2185814?lang=fin
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
TEKIJÄ Andersen, H. C.
TEOS Kootut sadut ja tarinat. 2 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1951
ULKOASU 364 sivua : kuvitettu
"Tyttö joka astui leivän päälle" ei ole Grimmiä, vaan tämän karmaisevan tarinan on kertonut H.C.Andersen. Kuvitus vetää vertoja
Doren helvettikuville, mutta on on V.Pedersenin ja L. Frölichin kuvitustöitä.
Tarina löytyi ainakaan tänään (19.8.2023) ihan kokonaisena, tosin ilmen kuvia, netistä, sadun nimellä.
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Näyttäisi siltä, että kyseinen runo on ilmestynyt ensimmäistä kertaa vuonna 1947 runokirjassa Ikikevät: runoja.
Ikikevät : runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
