Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa.
Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää...
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan hänen enoaan ja tämän...
Voisit aluksi kokeilla Finna-hakua. Tarkennettuun hakuun sanat teatteri ja tuotantomuodot sekä rajaus opinnaytteisiin tu tulokseksi noin 80 työtä. Finna.fi
esim. Vilpponen, Hanne: Jotta Jämsän Sirkkakin ymmärtää: diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen drag-taiteen markkinoinnistaNäytä tarkat tiedot
Ylempi AMK-opinnäytetyö sekä Hattunen, Heidi: Tuottajajäsenen rooli taideosuuskunnassa : case Taideosuuskunta Suin päinNäytä tarkat tiedot
AMK-opinnäytetyö.
Kun löydät sopivia töitä, voi niiden lähdeluetteloista löytyä lisää materiaalia samantapaisista aiheista.
Kannattaa kokeilla myös laitosten omia kirjastoja.
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos...
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Tikkurilan kirjastossa kaikki Vantaa-kokoelmaan kuuluvat teokset ovat nimenomaan paikan päällä tutustuttaviksi tarkoitettuja. Tämän takia niitä ei lainata ulos. Helsingin pitäjän vuosikirjoja on kirjastoissa myös tavallisina lainattavina kappaleina, joiden varaaminen omaan lähikirjastoon onnistuu osoitteessa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVantaa%20Seuran%20Helsingi… .
Kuvassa taitaa olla jalokuusi. Niissä kävyt kasvavat usein ylöspäin.
Kenties laji on Koreapihta. Puutarhakauppa kertoo siitä:
"KOKO: korkeus: 10-15m Leveys: 6-8m
KASVUVYÖHYKE: I - V
KUVAUS: Pihdat eli jalokuuset kasvavat avoimella paikalla tasaisiksi, alhaalta asti tuuheiksi. Oksat ja runko ovat sileät. Neulaset ovat lyhyet, litteät, alta vaaleammat (kaksi vaaleaa juovaa) ja voimakastuoksuiset. Kävyt kasvavat ylöspäin ja ovat tiiviitä sekä tylppäkärkisiä. Koreanpihta kasvattaa jo melko nuorena koristeellisia, tylppäkärkisiä, violetin värisiä käpyjä, jotka muuttuvat ruskeiksi. Hidaskasvuinen.
HOITO: Helppo hoitoinen. Tasainen kastelu istuttamisen jälkeen.
KASVUPAIKKA: Tuore, humuspitoinen, erittäin ravinteikas. Huom. Viihtyy...
Vaikkaa tiedonhakuun valjastettiin tämän kysymyksen kohdalla useampi kirjastonhoitaja ja haimme tietoa useammasta tietokannasta, etsimäsi tarina jäi valitettavasti tällä kertaa mysteeriksi. Lisätietona kerroit, että tarina on luettu joskus noin 45-50 vuotta sitten ja että kyseessä saattaisi olla esimerkiksi jokin kouluissa 70 -luvulla äidinkielen tunneilla käytössä ollut novellikokoelma. Erään kollegan muistin mukaan 1970-luvulla ilmestyneessä Kontakti-kirjasarjassa saattaisi olla muistelusi mukainen tarina.
Kontakti-sarja on Kauppiaitten Kustannuksen julkaisema kirjasarja, jossa julkaistiin nuorten kirjoittajien pienoisromaaneja (Lähde: Kirjasampo). Sarjaan kuuluu kymmeniä teoksia, jotka ovat ikänsä vuoksi asiasanoitettu...
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei loukkaava. Amerikkalinen olisi varmasti...
Sanat retostaa/retostella kuuluvat yhteen retuuttaa-sanan sanan kanssa. Retuuttaa/retustaa/retostaa tarkoittavat joissain murteissa raahaamisen ja roikottamisen lisäksi myös puutteellisesti elämistä, kituuttamista, huonosti tekemistä sekä myös kerskailua.
Sanoille retus ja retos löytyvät murteista merkitykset rahjus, rähjä, rötiskö, huonon työn tekijä.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja R-Ö" (2000, SKS)
Aku Ankan Digipalvelu on paras tietolähde, jos etsiskelee lehdessä julkaistuja tarinoita. Harmi jos sieltä ei löytynyt etsimääsi. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Aku Ankka -tarinan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä saattaisi olla Anni Swanin kirja Arnellin perhe (WSOY, 1949).
"Arnellin kovia kokenut perhe – äiti ja neljä lasta – matkustaa Australiaan, jonne isä on jo aikaisemmin lähtenyt jouduttuaan syyttömänä kärsimään pankkikavalluksesta. Jälleennäkemisen ilo on suuri, mutta aloittaessaan uutta elämäänsä farmarina ja kullanhuuhtojana alkuasukkaiden keskuudessa perhe joutuu moniin jännittäviin tilanteisiin ja kokee vastoinkäymisiäkin."
