Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hiukoa ja huikoa ovat saman sanan rinnakkaismuotoja. Niitä voi siis molempia käyttää. Kolmas muoto on hiukaista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/hiukoa?order=entry&field=&baseforms=false
Voit etsiä Finnasta koulujen historiikkeja hakemalla esimerkiksi yleisesti aiheella kouluhistoriikit. Voit tarkentaa sivun vasemmasta reunasta aiheen mukaan esimerkiksi hakusanoilla kansakoulut tai yhteiskoulut tai peruskoulu tai lukiot tai korkeakoulut jne. riippuen minkälaisesta koulusta kyse. Rajaamalla tuloksen "verkossa saatavilla" löytää ainakin osasta suoran linkin historiikkiin.
Finna https://finna.fi/
Esimerkkejä:
Seinäjoen teknillisen koulutuksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98534/B112.pdf?sequence=1…
Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79485/ESKOLin_Historiikki…
Kalevan koulu https://digi.kirjastot.fi/files/original/...
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
Hei, en löytänyt kirjastossamme paikalla olevista kirjoista käyttäjien omia kokemuksia yliannostuksesta. Kertomakirjallisuudessa kuvauksia kyllä on.
Voit tutustua seuraaviin sivuihin:
Lääkemyrkytys | Mehiläinen (mehilainen.fi)
Duodecim Terveyskirjasto® - luotettavaa tietoa terveydestä - Terveyskirjasto sisältää tietoa eri sairauksista ja niihin käytetyistä lääkkeistä. Sivustolla on hakumahdollisuus. Jos haet sanalla yliannostus, saat artikkeleita, joista voi olla sinulle apua. Muita hyviä hakusanoja ovat väärinkäyttö ja sekakäyttö.
Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet (laakeinfo.fi) sivustolta voit lukea yksittäisten lääkevalmisteiden pakkausselosteet. Niissä on usein myös kerrottu yliannostuksen oireista.
Näytelmät.fi:ssä voi hakea näytelmiä erilaisilla rajauksilla, mm. näyttelijöiden määrällä sekä lajilla, http://www.naytelmat.fi/naytelmat. Sieltä löytyi mm. dramatisointi Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseelle, se voisi kiinnostaa tuon ikäisiä nuoria. Se on tuoreempi.
Ehkä komedia voisi kiinnostaa? Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa on myös dramatisoitu ja se on aika iätön hauskuudessaan. Minna Canthin yhteiskunnallinen ote on aina ajankohtainen, esim. Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo.
Helmet.fi:n hakutulos klassikot ja näytelmät sisältää vaihtoehtoja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=(Klassikot)%20and%20(Näytelmät)&searchscope=9&SORT=D.
Finna.fi:n hakutulos näytelmät, klassikot, https://www.finna.fi/Search/Results?...
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
Pentti Haanpää kirjoitti useassa teoksesta pasifistissävyisesti sodasta ja vaikutuksesta ihmisiin, novellikokoelmia Nykyaikaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16977 tai Eräs avioliitto ja muita kadonneita jtuttuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… voisi tutkia.
Veikko Huovisen Sinisilmäinen ohjus ja muita sotaisia kertomuksia kannattaisi myös tutkia, https://www.finna.fi/Record/anders.195011. Pirunkalan leuat : Ajatuksia sodasta ja loistavista voitoista, https://www.finna.fi/Record/anders.36879, sisältää Huovisen kirjoituksia sodasta ja rauhasta.
Marjatta Nevalan Kun rauha oli tullut : novelleja, kertoo elämästä rauhan tulon jälkeen, https://www.finna.fi/Record/anders.1283133
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Voisiko kyse olla Mika Waltarin romaanista Feliks onnellinen (1958)? Se kertoo ujosta ja yksinäisestä tilastovirkailijasta, joka tuntee pakkomielteenomaiseksi velvollisuudekseen päästä kertomaan yhdelle ihmiselle joka päivä, että hänen syntinsä ovat anteeksi annetut. Kirja löytyy jokaisesta kirjastokimpasta vaikka yksittäisestä kirjastosta ei löytyisikään.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43135
Hei
Lyhyt vastaus on: Nauru on stressin, jännityksen ja helpotuksen refleksi, josta on kehittynyt myös sosiaalinen työkalu. Nauru alkaa Ventromedial prefrontal cortexissa ja limbisessä systeemistä ainakin hippocampus ja amygdala ovat mukana sen tuotannossa.
Suomeksi naurun biologiasta ei löydy kirjoja tai tutkimuksia. Englanniksi löytyy melko paljon. Tässä muutamia kirjoja.
Stearns, Frederic Rudolph (1972). Laughing: Physiology, Pathology, Psychology, Pathopsychology and Development. Springfield, Ill., Thomas. pp. 59–65. ISBN 978-0398024208.
Kawakami, Kiyobumi; Takai-Kawakami, Kiyoko; Tomonaga, Masaki; Suzuki, Juri; Kusaka, Tomiyo; Okai, Takashi (2006). "Origins of smile and laughter: A preliminary study" (PDF). Early Human Development...
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006) kuvataan...
Voisiko se olla joku näistä:
Honkanen, Kari: Kamu - Kuokkalanssalon poika (1988) Tämän kirjan kannessa on poika ja koira, koira näyttää Collie rodulta.
Kurvinen, Jorma: Kamu: erään koiran tarina (1987)
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. Mainitsemallasi sarjanumerolla oleva ompelukone on valmistettu vuonna 1935.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
