Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä matkustaa, mutta tavarat...
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla.
https://www.tiede...
Kamferia on käytetty aikanaan monella eri tavalla. Todennäköisesti lapsen ollessa kyseessä sitä on käytetty helpottamaan korvasärkyä tai nuhaa. Kamferi-tipoilla kostutetuilla pumpulitupoilla helpotettiin korvasärkyä. Kamferi-salvaa käytettiin puolestaan helpottamaan hengitysta, jos lapsella oli nenä tukossa.
Lähde:
Helsingin Sanomat (17.10.2005) - Ikivanha kamferi virkistää yhä (Marja Haapio)
Ilta-Sanomat on selvittänyt tammikuussa presidentin puhelujen järjestelyjä. Tasavallan presidentin kansliasta ei ole kuitenkaan voitu paljastaa kaikkia yksityiskohtia puheluista. Puhelinkeskustelut kuitenkin sovitaan etukäteen ja myös niissä käsiteltävät aiheet on päätetty ennalta. Keskustelu ei siis solju ja rönsyile vapaasti kuten yleensä puheluissa. Mikäli valtionjohtaja haluaa käyttää omaa kieltään, on puhelussa mukana myös tulkki. Puhelussa voi olla mukana myös avustajia, mikäli presidentti niin haluaa. Puhelu saatetaan myös tarvittaessa tallentaa.
Lähde
Maailman johtajat soittelevat vuorotellen Sauli Niinistölle – kuinka presidenttien väliset puhelinkeskustelut järjestetään? - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Seuraavassa muutamia Kirjasammon sivuja, joiden avulla lukemisen löytämisessä nuorelle saattaisi olla apua:
- kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-nuortenkirjoja-sodasta-ja-pakolaisuudesta
- kirjasampo.fi/fi/node/609
- kirjasampo.fi/fi/node/1113
- kirjasampo.fi/fi/node/11006
- kirjasampo.fi/fi/node/8548
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Puun ja sienen suhde on mutualistinen, sillä sieni saa isäntäkasvilta sokereita antaen vastineeksi kasville vettä ja ravinteita. Monilla puulajeilla on oma sienilaji, jonka kanssa ne elävät symbioosissa (esimerkiksi koivu ja kantarelli). Sienillä on ekosysteemissä tärkeä tehtävä, koska ne hajottavat kuolleita eliöitä ja palauttavat niiden sisältämiä ravinteita takaisin luonnon kiertokulkuun.
Lahottajasienet ovat erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla. Sieni siis lahottaa puuta
Lähteet:Peda.net: SienetWikipedia: Lahottajasieni
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
Asiaa kuntien ja kaupunkien osalta on pohdittu mm. näissä Ylen uutisissa:
Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot, julkaistu 4.8.2022
Lapin kunnat pähkäilevät energiansäästöä, julkaistu 4.8.2022
Kunnissa pohditaan sisälämpötilojen laskemista ja valojen vähentämistä, julkaistu 5.8.2022
Kronobypolitiker vill se spartalko för el, julkaistu 8.8.2022
Sähkön säästökohteiden etsintä alkaa, julkaistu 15.8.2022
Espoossa on ollut energiansäästökampanja käynnissä jo pidempään. Yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa on tehty mm. 6Aika-strategian puitteissa (viitattu 15.8.2022).
Yrityksiä koskevia uutisia en löytänyt, mutta varmasti niitäkin syksyn mittaan tullaan näkemään.
Kappaleen "Mustikanpoiminta" on levyttänyt kahdesti yhtye Antero Raimo & Ovet. Kappaleen sävelsi yhtyeen rumpali Jari Rönkkö ja sanoitti laulaja Raimo Laine. Alkuperäisellä vuoden 1993 levytyksellä soittivat heidän lisäkseen Tuomo Korpela, Tero Siivonen, Hannele Voutilainen sekä Matti ja Mikko Jordman. Vuonna 2013 julkaistulla 20-vuotisjuhlaversiolla soittivat Rönkkö, Laine, Jordmanit, Petri Sinivuori ja Tero Ylevä.
Kappaleen levytti myös Suuri Suomalainen Cumbia-orkesteri vuonna 2016.
Lähteet:
"Yhtye nimeltä Antero Raimo & Ovet"
Vuoden 1993 single (Discogs).
Albumi Elämä on vaarallista
Albumi The Great Cumbia-Orchestra of Finland (Discogs)
Helluntaikirkko järjestää hieman rippileirien tapaisia fifteen-leirejä, joiden lopuksi uskoon tulleilla nuorilla on mahdollisuus kasteeseen. Alaikäisen kasteeseen tarvitaan vanhempien lupa.
Lähde: https://www.ristinvoitto.fi/uutiset/fifteen-leireilla_kesalla_155_kaste…
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
Pasilan kirjaston tiloihin sijoittuvalla Monikielisellä kirjastolla on pääkaupunkiseudun laajin puolankielinen kokoelma. Kannattaa kysyä sieltä.
Ota yhteyttä : monikielinen.kirjasto@hel.fi
Tietoa kirjastosta:https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Jan Mogensenin kuvakirja Viidakon pikku Vihtori (Victor Banan, suom. Jenni Pitkäniemi, 2000, Lasten parhaat kirjat).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirja kuvaillaan näin:
"Pieni Vihtori-apina rakastaa appelsiinejä eikä sille kelpaa mikään muu hedelmä. Kun appelsiinien satokausi loppuu, Vihtori karkaa kotoa etsimään niitä. Viimein tukaani saa sen kokeilemaan banaanin syömistä, ja koko Vihtorin perhe ihastuu tähän uuteen hedelmään."
https://finna.fi/Record/ratamo.146042
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vene-lehden numero 6/2020 näyttää löytyvän Oodin, Pasilan, Suomenlinnan, Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan ja Tikkurilan kirjastoista. Pasilan kirjaston lehtiä ei lainata kotiin.
Voit varata haluasi lehden ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon. Tässä ohjeet lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita peräkkäin...
Biarritz esiintyi kollegan muistikuvan mukaan radion ulkomaan merisäätiedotteissa. Valitettavasti emme löytäneet klippejä emmekä viitteitä RITVA-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/ tai Yleltä, jonka Elävään arkistoon on tallennettu otteita merisäästä kotimaassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klas….
Asiasta voisi saada enemmän tietoa Ilmatieteen laitokselta, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot.
