Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta varsin mahdoton vastattavaksi. Evankelis-luterilaisesta kirkosta löytyy mediasta lähinnä muutama satunnainen maininta eroajien iästä tai sukupuolesta. Yleisesti kerrotaan vain eroajien - tai liittyjien - määrä sen enempiä erittelemättä.
Ilmoitus kirkosta eroamisesta tehdään viranomaisteitse vain niin sanottujen kansan- tai valtionkirkkojen eli ev.lut. ja ortodoksisen kirkon kohdalla. Muista ryhmittymistä ei liene virallista tilastoa. Eroamisilmoituksessa kysytään nimi ja henkilötunnus, joten teoreettisesti kyettäisiin tilastoimaan, minkä ikäisiä eroajat ovat. Mutta missään ei liene tietoa, onko ihmisellä uskonnollinen tausta - mitä sitten tarkoittaakaan - tai onko hän eronnut opintojensa jälkeen...
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-...
Kappaleen musiikki ei ole kansanlaulu vaan Kati Ránin ja Christopher Juulin sävellys. [1]
Haastattelussa Rán kertoo käyttäneensä tekstinä karjalan murteella kirjoitettua susirunoa. Hän mainitsee lähteeksi etnologian professori Laura Starkin julkaisun. [2]
Kysyin asiaa professori Starkilta. Lähde on hänen kirjansa The Magical Self: Body, Society and the Supernatural in Early Modern Rural Finland. (Academia Scientiarum Fennica, 2006), jossa hän käsittelee runoa sivuilla 393 - 431. Lisäksi hän kertoo, että kyseinen runo on taikaloitsu, josta on ollut eri versioita. "Tämän version laulaja näyttää olevan Vienan karjalainen ”Otti, Hilipän vaimo”, ja hän lauloi sen Akonlahdessa vuonna 1912. Se löytyy Suomen Kansan Vanhan Runon sarjasta osasta...
Juhani Niemi julkaisi kirjan nimeltä Suomalaisten suosikkikirjat. Kirjan uusittu painos on vuodelta 1997. Kirja on varattavissa Helmetin kautta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428481?lang=fin Kirja on yli 20 vuotta vanha ja siten uusimmat tiedot siitä puuttuvat, mutta 1900-luvun lukemisesta se antaa hyvän kuvan. Kirjassa on kirjoihin liittyvää tilastotietoa lukemisesta ja kirjasuosikeista. Kirsin kirjanurkka -blogissa on avattu kirjan sisältöä. http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2011/10/juhani-niemi-suomalaisten.html
Kyllä löytyy, kyse on Randall Wallacen vuonna 1995 kirjoittamasta teoksesta Braveheart - taipumaton. Samanniminen elokuva ilmestyi niin ikään vuonna 1995.
Iso-Britannian hallitsijoista löytyy kootusti tietoa seuraavista englanninkielisistä teoksista.
John Cannon: The Oxford illustrated history of the British monarchy
Charles Phillips: The complete illustrated guide to the kings & queens of Britain : a magnificent and authoritative history of the royalty of Britain, the rulers, their consorts and families and the pretenders to the throne
Olwen Hedley: The Queen's Silver Jubilee : a pictorial souvenir to commemorate the 25th anniversary of the Queen's accession to the throne and to pay tribute to Her Majesty for her inestimable services to Great Britain and the Commonwealth
David Williamson: Kings and queens of Britain
Karsten Alnäsin Euroopan historiasta kertovassa kirjasarjassa...
Ison Omenan palvelutorilla on jonkin verran varattavia kokoushuoneita sekä pieni soittohuone.
Varattavat tilat voi katsoa Varaamosta, varaamo.espoo.fi. Varausalusta on vaihtumassa, joten tällä hetkellä (12.10.2022) varauksia ei voi tehdä kuin kuluvalle ja seuraavalle päivälle. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kirjasto.omena@espoo.fi.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.
Seuraavissa romaaneissa käsitellään hansakauppaa:
Laila Kohonen: Taavitin puinen kissa
Ilona Meretoja: Rakkauden viimeinen sinetti
Tapani Riekkinen: Talisman
Johanna Valkama: Katariinanpyörä
Timo Krogeruksen Kalmarin tie -romaanin tapahtumat ajoittuvat keskiajan Itämeren alueelle.
Seuraavissa romaaneissa käsitellään Yhdysvaltain vapaussotaa:
James Fenimore Cooper: Vakooja
Bernard Cornwell: Linnake
Diana Gabaldon: Luiden kaiku
Diana Gabaldon: Sydänverelläni kirjoitettu
Patrick McGrath: Tulisielu
Hei!
Kyseinen teos on osa Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaa. https://finna.fi/Record/fikka.4163924/Versions
Fennica-kokoelmaan kuuluvia teoksia ei voi lainata kotiin tutkittavaksi, vaan ne on tilattava lukusalikäyttöön. Lisätietoja lukusalilainauksesta täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lukusalilainaus.
Jos teoksen haluaa kotiin tutkittavaksi, sitä vaikuttaisi olevan saatavilla myös Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kokoelmassa https://finna.fi/Record/utu.9915793545405971 Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön, jolloin kirja toimitetaan sinulle lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kaukopalvelumaksu Vantaan...
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Petra Saarniston artikkelissa Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu (Kielikello 3/2021 https://www.kielikello.fi/-/hirvonen-h%C3%A4rk%C3%B6nen-kokko-ja-moni-m…) sanotaan näin:
"Sukunimistössämme on myös kaksiosaisia eläimen nimityksen sisältäviä nimiä, kuten Haukijärvi ja Lohilahti. Ne pohjautuvat ‑la-loppuisten nimien tapaan yleensä talonnimiin tai muihin paikannimiin."
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voit tarkistaa sukunimen lukumäärän (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/)
Sukunimi.info -sivulla (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index.html) voit saada lisätietoja nimestä. Sivulla ei kuitenkaan ole merkattu lähteitä tiedolle. Jokaisen sukunimen kohdalla löytyy kuitenkin melko kattava linkkikokoelma, jotka ohjaavat...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemäänpuupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Tämä Beatles-kappale on julkaistu lukuisissa nuottikokoelmissa. Kun Kyyti-kirjastojen hakusivulla Kyyti.finna.fi tekee haun "hey jude" ja tuloksen tultua rajaa vasemmasta reunasta aineistotyypin nuotiksi, löytyy kymmeniä vaihtoehtoja. Yksi niistä on Suuri pop-toivelaulukirja 1.
Ulosottolaitos julkaisee tilastonsa vuosittain. Vuoden 2021 tilastoon voi tutustua verkossa. Siinä ei eritellä ulosottoasioita aiheen mukaan tarkemmin. https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20220223134603/7XI0M…
Tilastokeskuksen taulukoista pystyy tarkemmin tutkimaan ulosottoon päätyneiden saatavien perusteita. Sarakkeista voi valita tietyn vuoden ja alimmasta valikosta esimerkiksi opintolainat. Vireilläolo-valikosta voi erikseen valita avoimet ja päättyneet ja lukumäärän yhteensä.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__uloa/statfin_ulo…
Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
