Kirjastoissa on yleensä joku senioripalveluihin, ikäihmisten palveluihin tai esteettömyyteen liittyviä asioita hoitava kirjastolainen. Luullakseni ei kuitenkaan henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet ikäihmisten kanssa toimimiseen. Mukana on ihmisiä kirjastolan perustutkinnosta korkeakoulututkintoon.
Tukea toimintaan haetaan alueellisista ryhmistä, joissa voidaan keskustella palveluiden kehittämisestä ja kunkin kirjaston käytännön työstä.
Finna haku löytää muutaman senioreiden kirjastopalveluihin liittyvän tutkielman. Esim. Nousiainen Katri: Kirjastopalvelut ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä : Esimerkkinä kirjallisuusteemaiset muistelutuokiot Finna.fi
Google scholar haulla saa näkyviin lisää tutkielmia. esim. Katri Nousiainen:...
Hautahaku.fi-sivustolta löytyy annetulla (ja vastauksesta yksityisyyssyistä poistetulla) henkilönimellä mm. kaksi Vaasaan haudattua vainajaa. Heistä toinen sopisi kuvailuusi hyvin kuolinvuoden (2007) perusteella. Sivulla on annettu myös vainajan toinen nimi sekä syntymävuosi, joiden täsmääminen toki lisäisi todennäköisyyttä oikeasta henkilöstä.
Jos oikeaa henkilöä ei löydy, Tietoja hautahausta -sivulta löytyy tieto haun kattamista seurakunnista, ja siitä miten edetä asiassa muuta kautta.
Lippuäänestys toimitetaan, jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa tai jos koneäänestys puhemiehen mielestä ei ole antanut luotettavaa vastausta taikka jos äänet ovat menneet tasan. Jos äänet kuitenkin ovat menneet tasan sellaisessa äänestyksessä, joka ei koske eduskunnan lopullista päätöstä kyseisessä käsittelyvaiheessa, uusitaan koneäänestys, ja lippuäänestys toimitetaan vasta, jos äänet uudessakin koneäänestyksessä ovat menneet tasan.
Eduskunnan työjärjestys 40/2000 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
Voisiko olla kasvuvaiheessa oleva lude? Antitec
Varminta ehkä suhtautua kuin luteeseen. IF vakuutusyhtiö kertoo sivuillaan vinkkejä luteiden hävitykseen. IF
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Ilmeisesti vietnamilaisen rivisotilaan näkökulmasta kerrottuja Vietnamin sotaa käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt suomeksi todella vähän. Niitä ei montaa tosiaan löytynyt ja samasta kertoi suomentaja Simo Liikanen Vietnamin sota -kirjan liitteessä "Vietnamin sota -kirjan aiheista suomeksi".
Kyseisessä artikkelissa mainitaan samat kirjat, joita asiasanoillakin löytyi. Kaksi ensimmäistä kuvannevat eniten tavallisen rivisotilaankin toimia, muut ovat laajemmin Vietnamin näkökulmaa käsitteleviä.
Vo Nguyen Giap: Kansan sota, kansan armeija (1970)
Wilfred Burchett: Näin toimivat Vietnamin sissit (1972)
Pentti Halme & Mikko Valtasaari: Vietnamin palavat tuulet (1967)
Johan von Bonsdorff: Kotirintama riisivainioilla (1975)
Lähteenä...
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita,...
Taipalsaaren kirjaston sivuilla tai Kirjastohakemistossa ei mainita mahdollisuudesta lainata moottorisahaa. Epäilen, että missään Suomen kirjastossa ei ole lainattavaa moottorisahaa.
Kyseessä on ilmeisesti Karhunlapset-kappale. Kappaleen sanat löytyvät esimerkiksi Lauluaarteiden kirja -nuottikokoelmasta. Kappale löytyy myös nuottikokoelmista: Lasten toivelaulukirja, Iloinen lauluretki: päiväkerholauluja ja -leikkejä 2, Lasten kultainen laulukirja 1 sekä Antila: Tule leikkimään.
Jos vastaajalla on Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi hän pääsee eKirjaston kautta kirjautumaan Kotimaiset aikauslehdet-palveluun.https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
Palvelun kautta pääsee lukemaan esimerkiksi Suomen luonto -lehteä. Lehden numerossa 1/2022 (etsi ensin lehti ja sitten arkisto) oli Jukka Nortion artikkeli: Myrkyn kylväjät.
Artikkelissa kerrotaan 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneistä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä. Tarkoituksena oli hävittää lehtipuut ja pensaat, jota havupuut pääsisivät kasvamaan paremmin. Vesakontorjuntamyrkyt vaikuttavat tehokkaimmin 2-sirkkaisiin kasveihin, kuten lehtipuihin ja metsämarjoihin. Sen sijaan havupuut kestävät niitä paremmin.
Vesakontontorjunta aineiden levittäminen lentämällä...
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
En löytänyt tietoa Viron virallisesta MAP-hakemuksesta. Membership Action Plan -prosessi hyväksyttiin ja otettiin käyttöön Washingtonin huippukokouksessa 1999, ja Viro oli alusta asti mukana. Viron NATO-jäsenyyden ratifiointien päivämäärät muissa NATO:n jäsenmaissa löytyvät Viron ulkoministeriön sivuilta.
Lähteitä ja lisätietoa:
https://icds.ee/en/estonias-long-road-to-nato/
https://www.nato.int/docu/comm/1999/9904-wsh/9904-wsh.htm
https://www.nato.int/invitees2004/estonia/chronology.htm
Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Bismillah (بِسْمِ ٱللَّٰهِ) tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/HalalAfrikkaviikko Antell Catering Oy:ssä. Tiina Bask, opinnäytetyö.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002).
Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
