Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
Lähde: vaalit.fi/aanestajalle
Valitettavasti Helmet-kirjastojen esineistä ei löydy lainattavaksi dokumenttikameraa. Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone Kanervassa on käytettävissä dokumenttikamera https://varaamo.hel.fi/resources/awvgi3jrkdua?date=2022-09-12
Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat
Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille
Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui pikkuhiljaa...
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
Kyseessä on P. Mustapään runo Sun haltuus... kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945).
Runo sisältyy myös Mustapään Koottuihin runoihin ja esimerkiksi lukemistoon Keskikoulun lukukirja 4.(toim. Niinistö - Ojajärvi - Turunen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3400853
https://finna.fi/
Runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Tässä aiempi vastaus.
https://www.kirjastot.fi/kysy/keskikoulun-lukukirjassa-oli-runo-kaksi?l…
Kyseessä on jätemylly. Sen aukko on tiskialtaassa. Myllyn tarkoitus on jauhaa ruuantähteet niin pieneksi, että ne voidaan huuhtoa viemäristä alas. Jätemylly on Yhdysvalloissa tavallinen, muualla maailmassa harvinainen. Onko siinä sitten järkeä? On oikeasti vaikeaa laskea sen käytön kaikkia seurauksia jätehuollon, kasvihuonekaasujen muodostumisen tai muun ympäristönsuojelun kannalta. Tarkemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4temylly
Tietokirjallisuuden kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastosta luokasta 86.18 (tietokirjallisuuden tutkimus ja historia). Myös luokasta 86.07 löytyvistä kirjoitusoppaista voi olla apua tietokirjan kirjoittamisessa. Tietokirjoittamiseen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi:
Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Jussila, Raimo ym.: Tieto kirjaksi (2006)
Raevaara, Tiina & Strellman, Urpu: Tietokirjailijan kirja (2019)
Seppänen, Esa: Raavi niskaa - löytöretki tietokirjailijan maailmaan (2016)
Hiidenmaa, Pirjo ym.: Hyvä kirja (2006)
Karjula, Emilia & Mahlamäki, Tiina: Kurinalaisuutta ja kuvittelua - näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen (2017)
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Ensinnäkin on hyvä erottaa toisistaan lohi ja kirjolohi, jotka ovat eri kalalajeja eivätkä ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on erityisesti kyljestään värikkäämpi. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen, kun taas kirjolohessa on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös vähän kiinteämpää. Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi, jotka saavat kalan kuulostamaan...
Voisiko olla kyseessä Marja-Leena Nikander - Aili Jantunen, Ruotsin kielioppi, https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.6193? Kansikuva löytyy esim. Goodreadsista, https://www.goodreads.com/book/show/30225496-ruotsin-kielioppi. Toinen vaihtoehto voisi olla Ossi Lahti - Eino Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
NATO:n peruskirjan viides artikla velvoittaa jäsenmaata osallistumaan NATO:n yhteiseen puolustukseen, jos joku NATO-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. NATO-maat ovat siis sitoutuneet auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa maakohtaisesti tarpeelliseksi katsomillaan keinoilla. Eli tällöin kunkin jäsenmaan itsenäisessä päätösvallassa on antamansa avun luonne ja laajuus, joka voi olla sotilaallisen avun lisäksi myös poliittisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan hyökkäävään osapuoleen.
Lähde: Karvinen, Jyrki - Puistola, Juha-Antero 2015: Nato ja Suomi
Kirjastojen hankintaprosessi ja käytännöt voivat vaihdella kirjastoittain, joten aivan yksiselitteistä kuvausta ja ohjetta oman kustanteen tarjoamisesta kirjastoille on vaikea antaa.
Pääsääntöisesti kuitenkin kirjastot hankkivat aineistonsa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi tai Kirjastopalvelu.
Tästä huolimatta kirjastot ottavat mielellään vastaan tiedon julkaisun ilmestymisestä. Kannattaa tutustua kirjastojen kotisivuihin ja sieltä mahdollisesti löytyvään tietoon hankintaosastosta ja sen yhteystiedoista. Mikäli tätä tietoa ei sivuilla ole tuotu esille, kannattaa tiedote lähettää kirjaston yleiseen sähköpostiin, josta tieto välitetään hankintaa tekeville henkilöille.
Tiedotteessa...
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Churchill oli ensimmäinen kuningatar Elisabet II:n valtakauden 15 pääministeristä. Hänen pääministeriytensä alkoi kuitenkin jo lokakuussa 1951, kun vallassa oli vielä Elisabetin isä, kuningas Yrjö VI. Ensimmäinen Elisabetin nimittämä pääministeri oli vuosina 1955–57 tehtävää hoitanut Anthony Eden.
≡ British Prime Ministers Since 1721 Best & Complete UK List (adducation.info)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Useissa Suomen kaupungeissa tuli 1920-luvulla käyttöön vuokra-autojen luokittelu. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Lähde:
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
