Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset Valtaset ovat vanhinta perua....
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu...
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Tein haun Finna.fi:ssä erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä kuten etnobotaniikka, kansanperinne, kasvit, kukat, muinaisusko, muinaisuskonnot, suomalaiset, Suomi. Aivan suoraan antamastasi aiheesta ei tunnu löytyvän sopivaa teosta. Suurin osa teoksista joko käsittelee kasvien merkitystä lähinnä lääkinnällisessä tarkoituksessa tai ovat erilaisia kasvioppaita.
Lähimmäksi pääsin haulla etnobotaniikka ja suomi, jonka hakutuloksia voit tutkia tästä linkistä Finna.fi/hakutulokset.
Netistä suunnilleen samoilla hakusanoilla löytyi joitakin artikkeleita Yle.fi:stä:
Keränen A., Heikura P. Yle.fi. Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Julkaistu 20.05.2015 - 15:00. päivitetty 21.05.2015 - 13:13. https://yle.fi/...
Näppituntumalta ja kokemuksesta (15 vuotta) Helmet-kirjastoissa työskennelleenä voisin sanoa, että yhdestä kirjastosta saattaa "kadota" lähes joka päivä joitakin niteitä, niin uusia kuin vanhempiakin. Kun teos ei ole omalla hyllypaikallaan eikä sitä löydy muista ns. loogisista paikoista, se joudutaan merkitsemään kadonneeksi. Nide kuitenkin saattaa löytyä myöhemmin esimerkiksi inventoinnin yhteydessä. Kysyin Helmet-kirjaston järjestelmänvalvojaltamme arviota kadonneiden niteiden määrästä vuosittaisessa tietueiden poisto-operaatiossa. Hänen mukaansa poistotilastoja tehdään, mutta niistä ei selviä poiston syy tai teoksen ikä.
Parantelet taudin kaikessa rauhassa.
Kirjaa ei voi uusia, koska siinä on varauksia. Siitä menee siis huomisesta alkaen myöhästymismaksua 20 senttiä päivässä. Viikon päästä summa on noin 1,40€. Tarpeen vaatiessa voit neuvotella sakosta kirjaston henkilökunnan kanssa kun palautat kirjan.
Vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei taida vielä olla.
Löytyy ainakin nimillä Flexi-bar tanko https://www.labtex.fi/tuote/flexi-bar-tanko, elastinen vapina tanko, Flexbar ja kääntötanko - kääntökeppi. Myös haku täristys keppi toi oikeita tuloksia monien hutien joukossa.
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä keksimään...
Lasten ikää en saanut rajattua alle kouluikäisiin, mutta lapsena koetusta surusta on kyllä kirjoja.
Ensimmäisenä tulevat mieleeni Astrid Lindgrenin Veljeni leijonamieli ja Aapelin Pikkupietarin piha.
Klassikoissa on myös monia orpouden kuvauksia esim. Dickens: Oliver Twist, Dostojevski: Netotška Nezvanova ja Montgomeryn Anna Kirjat.
Tein Helmetissä tarkennetun haun aihesanoilla Lapsikuvaukset ja kuolema. Helmet
Haku löysi esim. Minna Canth:Kertomuksia, Hannu Väisänen: Vanikan palat ja Niccolò Ammaniti :Taivaan ja maan väliltä.
Muistelmista löytyy myös muutamia lapsuuden surusta kertovia kirjoja esim. Pauliina Aminoff: Äiti meidän : tosielämän selviytymistarina, Joonas Berghäll: Vaaleanpunainen kirje ja Amos Oz:Tarina rakkaudesta ja...
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei muistanut kyseistä runoa, myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams).
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Through the link, you can see a list of Helmet libraries where you can print color prints.
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services
See detailed instructions for printing on the library's own page.
Hei, ja kiitos kysymästä!
Juuri tuolla ilmauksella en löytänyt hengellistä laulua, mutta selvästi samoja sanoja sisältäviä lauluja löysin! Olisitteko tarkoittanut jotakin näistä:
- Psalmi 42, nimeltään Niin kuin peura kaipaa, sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.
- Virsi 348, nimeltään "Niin kuin peura janoissansa", sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissansa, lähteen luokse halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 141, nimeltään En voi, en tahdo elää itselleni, sisältää seuraavat kohdat: Sieluni Herraa Jumalaani kaipaa, Kuin lähteen vettä raikasta peura halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 252 "Oi, niinkuin peura halajaa" sisältää seuraavat kohdat: Oi, niinkuin peura...
Tuon kaltaiset jätteet hävitetään sekajätteenä. Esim. HSY:n Jäteoppaassa löytyy neuvoja, https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/lajittelu/vaatteet-ja-tekstiili….
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
Singer-ompelukone F1350368 kuuluu erään, jonka valmistusvuosi on 1911.
F Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
