Pääasiassa Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Suomen valtiokalenterit ovat Pasilan kirjavarastossa, eikä niitä saa kotilainaan. Vain joistakin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä Suomen valtiokalentereista on myös lainattava kappale.
Voitte käydä Pasilan kirjastossa lukemassa vanhoja Suomen valtiokalentereita.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Kuva kannattaa liittää mukaan, se helpottaa tunnistamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista (muun muassa Bukowskis), joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille. Kuvaston taiteilijaluettelo ja Kuvataiteilijamatrikkeli.
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org.
Pentti Kirstilän Hanhivaara-sarjan ensimmäinen teos on vuonna 1977 ilmestynyt Jäähyväiset rakkaimmalle.
Kaikki Hanhivaara-sarjan 10 osaa näet esimerkiksi alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hanhivaara-sarja
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjan Eläimet: suuri ensyklopedia (Readme, 2010, s. 531) mukaan luokkaan Scyphozoa (meduusat) kuuluu 215 lajia. Muut lähteet antavat hieman erilaisia lukuja. Integrated Taxonomic Information System listaa 188 lajia, Garron Halen tutkielma "The Classification and Distribution of the Class Scyphozoa" (1999) puhuu yli 220 lajista.
Tämän Zootaxassa julkaistun tutkimuksen mukaan tunnettuja lajeja on noin 200, mutta siinä myös esitetään, että todellinen määrä on luultavasti ainakin 400 (s. 168)
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyi Kyösti Wilkunan teos "Suomalainen linnanneiti, josta tuli kuningatar". Tietokannassa teosta on kuvattu näin:
Eletään vuoden 1464 joulun aikaa. 18-vuotias Kristiina on Raaseporin linnan voudin Aabrahamin tytär. Joulun aikaan on tapana tehdä taikoja, joiden avulla nähdään tuleva puoliso. Myös Kristiina haaveilee uljaasta ritarista. Tulee tieto, että kuningas Kaarlo Knuutinpoika on jälleen syösty vallasta. Hänen haltuunsa on annettu myös Raaseporin linna, jonne hän saapuu seuraavana keväänä. Vähitellen Kaarlo ja Kristiina kiintyvät toisiinsa ja kun Kaarloa jälleen kutsutaan ottamaan valtaistuin haltuunsa, lähtee Kristiina mukaan. Kolme vuotta myöhemmin Kaarlon ollessa kuolinvuoteellaan hänet...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri, 1946.
Viljami...
Misfits löytyy suomennoksena sopeutumattomat Pasilan varastokirjastosta Helmet sekä Vaarakirjastojen kokoelmasta Kiteeltä. Finna
Lainattavat elokuvat ovat videokasetteja.
DVD- ja BD-levyinä elokuva löytyy esim. CDOn.comin valikoimista.
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset Valtaset ovat vanhinta perua....
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu...
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
