Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
Kyseessä on Arvo Turtiaisen runo Herääminen kokoelmasta Muutos (Kirjailijain Kustannusliike, 1939).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Arvo Turtiaisen runojen kokoelmista Runoja 1934 - 1964 (Tammi, 1964, s. 15) ja Runoja 1934 - 1968 (Tammi, 1974).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisiko kyseessä olla Pekka Ruuskan kappale "Anna mun etsiä". Siinä lauletaan "ylihuomisesta on paha mennä sanomaan". Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista kuten "Suuri toivelaulukirja 20" ja "Nuoren seurakunnan veisukirja". Laulusta on tehty myös useita levytyksiä.
Rivi on neljännessä säkeistössä. Sanat löytyvät esimerkiksi täältä:http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/veisut/veisut.htm#v15
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Huittisen alkuperästä sanotaan näin: Yleensä Huittinen on yhdistetty skandinaaviseen ’valkoista’ merkitsevään sanaan hwit tai eri-ikäisiin germaanisiin henkilönnimiin, esim. Hvide, Huide, Hvite, Witte. Kielellisesti sopiva henkilönnimi olisi luonnollinen tausta asutusnimelle, mutta Huittinen-nimen asiataustaksi sopiva henkilö tai hänen perustamansa talo jää arvailujen varaan. Toinen mahdollisuus on lähteä luontonimestä ja yhdistää Huittinen skandinaavisiin hvit-sanaan pohjautuviin koskennimiin, esim. Norjan Hvittingen (< *Hvítingr), joiden on selitetty johtuvan kosken kuohuvasta valkoisesta vaahdosta. Tätä taustaa vasten nimi olisi alkuaan voinut olla skandinaaveilta...
Karjalaisen nuorisoliiton sivuilta löytyy vähän tietoa sekä leikin alkuperästä että tekstin käännöksistä. Hura hura häitä on Suomen levinnein laululeikki, joka kuuluu porttileikkien ryhmään. Porttileikkejä on leikitty kaikkialla Suomessa. Porttileikki Bro bro bröllop on saapunut Ruotsista ja se on saanut Suomessa monia eri käännöksiä. Se tunnetaan mm. nimillä Hura hura heijaa, Hura hura häitä, Huuda huuda häitä, Bro bro brella ja Rump rump rellaa. Hura hura heijaan sanat ovat Lavansaarelta ja lähteenä on käytetty Karjalaisen nuorisoliiton Hiiren virs, katin tarina -julkaisua.
Hura hura häitä, kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta. Mitä varten sotamies on parempi kuin herra?
Se...
Huoltaja on lapsen henkilökohtainen hoitaja ja vastuun kantaja, Hän on myös lapsen edustaja tätä koskevissa asioissa.
Holhooja-nimitystä ei enää käytetä virallisissa yhteyksissä. Puhutaan edunvalvojasta. Edunvalvonta käsittää lähinnä taloudellisista asioista huolehtimisen.
Lapsen ollessa kyseessä yleensä huoltaja ja edunvalvoja ovat sama henkilö, lapsen vanhempi.
Edunvalvoja voi olla myös aikuisella. Jos aikuinen ei pysty itse huolehtimaan asioidensa hoidosta, hänelle nimetään edunvalvoja.
Lähteet: Opuslex: Kenestä lapsen huoltaja?
Digi- ja väestötietovirasto: Aikuisen edunvalvonta
Ainoa suomennos John Keatsin runosta The Human Seasons (Ihmisen vuodenajat) sisältyy teokseen Lasten runojen aarteet (The children's treasury of verse, suomenkielisen teoksen toimittanut ja suomentanut Leena Mäkijärvi, Satukustannus, 2000). Runo on teoksen sivulla 73.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.wikipedia.fi. Tensidi.yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Elektronisten laitteiden valmiustila kuluttaa sähköä silloinkin, kun itse laitteet eivät ole päällä. Tämän voi estää ottamalla laitteet pois seinästä, minkä olet poissaolosi ajaksi tehnytkin.
Jääkaappi-pakastin on kuitenkin koko ajan päällä. Sähkönkulutuksen vaihtelu voi johtua sen läheisyydessä olevan lämmönlähteen (esimerkiksi patteri) lämpötilan muutoksista, täyttötilan muutoksista tai siitä, että laite on epäkunnossa. Tarkista jääkaappi-pakastimen puhtaus!
https://yhdessa.fortum.fi/kodinkoneiden-sahkonkulutus-tiedatko-paljonko…
https://www.vantaanenergia.fi/enhan-mina-ole-voinut-mitenkaan-kuluttaa-…
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille Antikassa mukana oleville...
Kysyimme asiaa paremmin tuntevalta taholta ja saimme tämän vastauksen:
”Jos haluaa kokeilla Usb-C -kaapelilla, pitää puhelimessa tietysti olla Usb-C -piuhalle paikka ja televisiossa Usb-piuhan paikka. USB-C -piuhan pitäisi olla tiedonsiirtopiuha, ei latauspiuha. Tämän pystyy tarkistamaan sillä, että siirtyvätkö esim. tiedostot puhelimesta koneelle piuhan kautta. Tiedonsiirtopiuhassa on usb-päässä 4 kampaa, virtajohdossa 2.Tämänkään jälkeen kuvan näkyminen ei ole varmaa, vanha tv ei välttämättä tunnista puhelinta ja toisin päin. Lämpimästi suosittelen langattoman yhteyden käyttämistä, esim Chromecastia.”
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Muutokset Herran rukouksen eli Isä meidän -rukouksen sanamuodossa liittyivät ennen kaikkea Suomen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan uudistamistyöhön. Lopulliset päätökset rukouksen kielellisestä asusta on tehty yleisessä kirkolliskokouksessa kirkkokäsikirjakomitean ehdotusten pohjalta.
Seitsemännessä yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1913 hyväksytyn kirkkokäsikirjan uudistustyö oli aloitettu jo 40-luvulla. Ensimmäiset tulokset kirkkokäsikirjakomitean pitkällisestä työstä saatiin jo vuoden 1958 kirkolliskokouksessa; jatkoa seurasi 1963 kirkolliskokouksessa, ja päätökseen uudistuksen saattoi vuonna 1968 pidetty 20. varsinainen kirkolliskokous. Uudistetussa kirkkokäsikirjassa Isä meidän -rukous ("anna meille meidän syntimme...
Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk…
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
OIisiko näistä lähteistä apua:
Hyvä työpaikka hoitoalalla : näin haetaan ja sitoutetaan osaajia / Tuula Surakka, Tammi, 2009
Johtamisen parhaat käytännöt : the work of leaders : miten visio, sitoutuminen ja toteutus muuttavat tapaasi johtaa / Julie Straw, Mark Scullard, Susie Kukkonen, Barry Davis ; suomentanut Merja Pitkänen, Päivä, 2015
Panosta avainhenkilöihin : luo kilpailuetua sitouttamisstrategialla / Kari Lampikoski, Edita, 2005
Fish! : tehokas tapa parantaa työhenkeä ja tuloksia / Stephen C. Lundin, Harry Paul, John Christensen ; esipuheen kirjoittanut Ken Blanchard ; suomentanut Heidi Nieminen, Bazar, 2005
Coaching for performance : the principles and practice of coaching and leadership / Sir John Whitmore ; foreword by...
Tästä neuleohjeesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, mikäli kyse on 1980-luvun ohjeesta eikä jostain uudemmasta. Edelliseen vastaukseen on tullut vastaamisen jälkeen lisätieto, että ohje löytyy Suuri käsityökerho -lehden numerosta 2/1981. Kyseistä numeroa löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulussa sitä pääsee selaamaan Oulun yliopiston kirjastossa. Lehteä ei saa kotilainaan, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Lisätietoja:
Finna.fi: Suuri käsityökerho 1981 suuri käsityökerho 1981 | Hakutulokset | Finna.fi
Oulun yliopiston kirjasto: Suuri käsityökerho Suuri käsityökerho | Oulun yliopiston kirjasto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kaukolainan tilaaminen Oulun kaupunginkirjastoon: ...
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
