Minna Canthin romaania Köyhää kansaa (1886) ei ole käännetty englanniksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset - tietokannasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Pasilan kirjavarasto on kaikkien Helmet-kirjastojen yhteinen seutuvarasto. Siellä olevia kirjoja voi varata Helmetin kautta kuten mitä tahansa kirjoja. Kirjat voit siis tilata omaan lähikirjastoosi. Poikkeuksen tekevät käsikirjastostokirjat, joita ei laitanata vaan niitä täytyy käydä paikan päällä lukemassa. Näitä käsikirjastokirjoja on toki vähän ja niiden tiedoissa lukee EI LAINATA. Näitä kirjoja voi pyytää Pasilan kirjastoon luettavaksi. Mainitsemiasi kirjoja voit ihan vapaasti tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Pasilan kirjavarastoon kuka tahansa voi päästä myös tutustumaan. Kirjavarastossa on avoimet ovat joka keskiviikko klo 15-19.
Lähteet:
Pasilan kirjavarasto. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Aiheesta on kirjoittanut professori Juhani U.E. Lehtonen Vapaussoturi-lehdessä 1996. Hänen artikkelinsa mukaan valkoinen väri juontaa jo Ranskan vallankumouksesta, jolloin valkoinen hahmottui punaisen ideologiseksi vastaväriksi, olihan kyseessä Bourbonien hallitsijasuvun vaakunaliljan väri. Venäjällä kumouksen tekemiseen ja vastustamiseen liittyvä värisymboliikka tunnettiin, ja ajatus valkoisesta punaisen vastavoimana levisikin Suomeen Venäjältä.
Jo suurlakon ajalta tuttu punainen tuli Suomessa käyttöön varhemmin, vastavoiman nimen ollessa ensin hakusessa, mutta Suomessa olleet venäläisjoukot ottivat käyttöön kotimaastaan tutun valkokaartien käsitteen, ja nimitys levisi nopeasti molempien osapuolien käyttöön.
Suomalaista värisymboliikkaa...
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Kirjamieltymykset ovat henkilökohtaisia. Viestistäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomalaisten kirjalijoiden teoksia (esimerkkisi olivat suomalaisia) vai hyväksytkö myös käännöskirjallisuutta. Tässä joitakin kuitenkin joitakin ehdotuksia lukuvinkeiksi:
Juha Hurme : Hullu. 2012. Teatteriohjaajan omaelämäkerrallinen tilitys mielen särkymisestä, sairastumisesta ja suljetulla osastolla selviytymisestä. Kirja ei kaunistele mutta ei myöskään synkistele. Hurmeen kieli on runsasta. Kirjassa on hirtehistä huumoria. Kirja on elämänmakuinen selviytymistarina.
Reko ja Tiina Lundan : Viikkoja, kuukausia. 2017. Aviopari kertoo vuorotellen miehen syövän etenemisestä toteavaan sävyyn. Tarinaa ei kaunistella, tunteet ja oireet tuodaan esiin....
Wolfgang Amadeus Mozartista löytyy saksaksi esimerkiksi seuraavat elämäkerrat:
Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (1977)
Valentin, Erich: Mozart : Eine Bildbibliographie (1959)
Leonhart, Dorothea: Mozart. Eine Bibliographie (1994)
Goldschmitt, Adolf: Mozart : Genius und Mensch (1955)
Einstein, Alfred: Mozart : Sein Charakter - Sein Werk (1997)
Hamann, Brigitte: Mozart : Sein Leben und seine Zeit (2006)
Suomeksi löytyy esimerkiksi seuraavat elämäkerrat:
Remy, Yves: Mozart (1980)
McLean, Ian: Mozart (1991)
Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (2002)
Kyseessä voisi olla korttipeli Black Stories tai itse tehty muunnelma kyseisestä pelistä. Myös kirjassa Lemmikki Becker: Ratko Adrianen lankoja (1991) on samantyyppisiä arvoituksia.
Lisätietoja Black Stories -pelistä:
Black Stories: Black Stories -korttipelin arvostelu ＞ Lautapeliopas
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja on...
Vuosaaren vanhalla lukiolla tarkoitettaneen Tehtaanpuiston lukion rakennusta, joka valmistui syksyllä 1976. Tehtaanpuiston lukio oli aloittanut toimintansa Eirassa ja se siirtyi Vuosaaren uuteen rakennukseen. Rakennuksen pääsuunnittelutoimisto oli arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Oy.
Lähteet:
Aula, Kimmo : Historiikkia ja muistelmia. Helsinki, 1987.
Yhdessäkään tutkimistani fraasisanakirjoista ei valitettavasti tehty selkoa "kaksipiippuisen" alkuperästä: ne, jotka sen ylipäänsä mainitsivat, tyytyivät vain selittämään sen merkitystä ja käyttöä. Se, että sanonnasta tulee ensimmäisenä mieleen ase, on sangen ymmärrettävää – löytyyhän idiomeistamme myös kaksiteräinen miekka. Varsinkin Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja antaa näille kahdelle sanonnalle varsin samantapaiset merkitykset: "Vaikeasti päätettävä asia tai asia, jolla kaksi puolta" (kaksipiippuinen juttu/asia) ja "Asialla on hyvät ja huonot puolensa" (kaksiteräinen miekka). Samaisesta kirjasta löytyy myös fraasi "asialla/asiassa on kaksi puolta", joka on selitetty seuraavasti: "Asia ei ole...
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.
Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.
Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:
Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja Toppi
Elä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo Kaatriala
Mualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili Pursiainen
Näkökulumia : Savon runoja ja...
Voit lukea tarkemmin vapaaehtoistyöstä Helmet-kirjastojen palvelusivustolta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Vapaaehtois…
Alla olevasta linkistä löydät eri alueiden yhteyshenkilöiden yhteytiedot:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vapaaehtoiseksi_kirja…
Sinun kannattaa lähettää viesti oman alueesi yhteyshenkilölle ja kertoa kiinnostuksestasi vapaaehtoistyöhön.
Vuonna 1939 perustettu autoliike Veho avasi ensimmäisen Helsingin ulkopuolisen toimipisteensä Kouvolaan, jota seurasivat Tampere ja Pori vuonna 1965 sekä Rauma vuonna 1966. Hämeenlinnan Veho avattiin ilmeisesti joskus kuusikymmenluvun loppuvuosina. Vuonna 1970 Veho joka tapauksessa jo toimi Hämeenlinnassa. Teoksessa: Suomen kauppa ja teollisuus kuvina, osa III vuodelta 1970 todetaan Hämeenlinnan Vehosta näin:
”OY VEHO AB, Hämeenlinnan konttori, Raatihuoneenkatu 20, Hämeenlinna.
Yhtiö on perustettu v. 1939 ja sen pääkonttori on Helsingissä. Toimitusjohtaja ekonomi Tor Kumlin, varatoimitusjohtaja agronomi Sten Jansson. Yhtiöllä on Hämeenlinnassa Austin, Mercedes-Benz, Unimog ja Auto-Unionin autojen myyntiedustus sekä huoltokorjaamo....
Tässä joitakin vinkkejä.
Cousins, Lucy: Maisa sairaalassa
Jennings, Sharon: Franklin sairaalassa (sisältyy myös yhteisniteeseen Mitä kuuluu Franklin? : suuri lastenlukemisto 3)
Portin, Tuula: Roosa sairaalassa
Stenberg, Birgitta: Perttu sairaalassa
Kirja on julkaistu vuonna 1989. https://finna.fi/Record/jykdok.380531#versions
Kirjaa ei valitettavasti näytä olevan lainattavissa kirjastoissa. Sitä on Jyväskylän yliopiston kirjastossa käsikirjastokappale, jonka voi pyytää lukusalilainaksi kaukolainana. Kysy omasta kirjastostasi.
Kysyjä tarkoittanee Hietalahden telan aluetta. Telakkaa lähellä olevan Hietalahden rannan suunnittelu on nyt ajankohtainen. Alueen suunnittelu on nyt meneillään. Alueen suunnittelua varten kerättiin viime vuonna myös asukkaiden näkemyksiä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa :https://kartta.hel.fi/applications/sukka/dist/#/print-plan/https:%252F%252Fkartta.hel.fi%252F/sukka_muut_suunnitelmat_user/1483
Suunnittelun yhteydessä on laadittu myös alueen suunnittelun historiaa koskeva kooste: Hietalahdenranta -historiaselvitys https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/6324_1_Hietalahdenranta_ymp%C3%A4rist%C3%B6historiaselvitys.pdf
Selvityksessä on käyty läpi myös aluetta koskevat vanhat suunnitelmat. Ilmeisesti suunnitelmissa on aina...
Kirjailijan nimeen liittyvät Asteri-tiedot tarkoittavat eri toimijoita erottavia Asteri-tietokannan tunnuksia. Kyseessä on identifioiva tunnus, jota käytetään Aleph-ohjelmalla luetteloivissa kirjastoissa. Asteri-tunnus löytyy myös Suomessa auktorisoiduista nimenmuodoista Kanto-tietokannassa (esim. Jari Tervon Asteri-id on 000060762). Asteri-tunnuksia ei Helmet-tietokannassa ole viety vanhempiin teoksiin, joista ne puuttuvat. Asteri-tunnisteita Helmet-hakuun on tullut keväästä 2021 alkaen.
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im zwangzigsten Jahrhundert, mikäli niistä löytyisi tietoa....
