Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:...
Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta.
Anni Polvasta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa moneen otteeseen. Aiempia Polvaan liittyviä kysymyksiä pääsee tutkimaan oheisesta linkistä:https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/p/polva-anni-1?language_content…
Mm. seuraavissa kirjoissa on artikkeli Anni Polvasta:
"Sain roolin johon en mahdu" (kirjastossa luokka 86.2)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (luokka 86.11)
Kotimaisia naisviihteen taitajia (luokka 86.12)
Verkkolähteinä voi käyttää esimerkiksi seuraavia sivuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912021769
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anni_Polva
https://kirjojentakana.fi/anni-polva/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/09/anni-polva-100-vuotta
http://www.nuorisokirjailijat.fi...
En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé.
MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta:
https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot
Olisikohan Linna epähuomiossa tai painovirhepaholainen kiusallaan tehnyt tässä kohdassa Arvo Töyrystä Laurilan? "Laurilan Arvon" kuvaus sopisi hyvin Kalle Töyryn vanhimpaan poikaan, johon on aikaisemminkin teoksessa vastaavalla tavalla ohimennen viitattu:
"Akseli seisoi katse lattiaan luotuna opettajan kiristäessä tietoja tappelusta. -- Opettaja turvautui Töyryn Arvoon. Arvo oli muihin nähden pienessä erikoisasemassa. Suuren talon poikana hän käyttäytyi paremmin kuin useat muut, niin kuin olisi jo pienenä tajunnut talonpoikaisarvokkuuden velvoituksen." (Täällä Pohjantähden alla. 1, s. 144)
"Laurila oli taksvärkissä ja niitti kauraa. Töyryn Arvo-poika haravoi hänen jäljessään. Laurila löi viikatteensa kiveen. Hän oli sen juuri hionut, ja...
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona saatavilla on esimerkiksi...
Kyseiset rivit ovat Johannes Linnankosken kertomuksesta Rajan lapsi, joka sisältyy teokseen Sirpaleita (1913).
Voitte lukea tarinan Kansalliskirjaston digitoimasta Sirpaleita-teoksesta sivulta 37:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100521/Sirpaleita_tunnelmia…
Mikäli haluatte lukea tarinan kirjasta, voitte tilata teoksen Helmetissä teoksen omaan lähikirjastoonne. Sirpaleita sisältyy myös mm.Linnankosken Koottujen teosten kolmanteen osaan ja Valittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Asiasta kannattaa kyseä esimerkiksi Pelastusopiston kirjastosta. Se palvelee ensisijaisesti alan opiskelijoita, käyttö- ja lainausoikeuden voivat saada kuitenkin myös ulkopuoliset. Linkki kirjaston sivulle :https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/kirjasto-ja-tietopalvelut
Kirjaston tietokannantaan on linkitetty alan opinnäytetöitä. Esimerkiksi :Jokinen, Pasi : Lämpökameran käyttö pelastustoimessa (2019)
Muutkin kirjaston linkit ja tietokanna lämpökameraan liittyvät teokset kannattaa tietysti tarkistaa.
Toinen mahdollinen taho, josta voisi saada lisätietoja on Onnettomuustutkintakeskus. Kysymystä kannattaa ehkä vähän muotoilla, jotta sen voi lähettää keskuksen yhteystietojen kautta.https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi...
Uhrilampaiden Buffalo Billiksi kutsuttu sarjamurhaaja laittoi uhriensa kurkkuun pääkallokiitäjän (Acherontia styx) kotelon. Sellainen löydetään ruumiinavauksessa kirjan luvussa 12, ja kohtaus nähdään myös elokuvassa.
Ks. esim. https://screenrant.com/silence-lambs-buffalo-bill-moths-symbolism-expla…
Työntekijällä ei ole oikeutta pitää viittä peräkkäistä lomaviikkoa, mutta työnantajan kanssa sopimalla se saattaa joillaikin työpaikoilla onnistua.
Lähde ja lisätietoja vuosiloma-asioista Työsuojeluhallinon sivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
Rasvapolton tarkoituksena on estää ruoan tarttuminen pannuun. Pinnoittamattomassa pannussa ruoka-aineet, erityisesti proteiinit, muodostavat kemiallisia sidoksia pannun metallin kanssa.
Pinnoitettuina myytävissä pannuissa pinnoitteen (esim. Teflon) tarkoitus on estää tämä. Valurauta- tai hiiliteräpannuissa pinnoite luodaan rasvapolton avulla. Kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen pitkiksi molekyyliketjuiksi.
Lähteet:
Paistopintaa syvemmältä -blogi: https://paistopinta.net/valuraudan-ja-hiiliteraksen-rasvapoltto/
Sciance of cooking -sivusto: https://www.scienceofcooking.com/why_food_sticks.htm
Ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastolla ei ole enää Kansallisbiografian lisenssiä käytössä, eikä sitä luultavasti ole muissakaan Keskikirjastoissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on Kansallisbiografia, mutta etäkäyttöä varten vaaditaan opiskelutunnukset. Yliopiston kirjastossa voi luultavasti paikan päällä käyttää Kansallisbiografiaa. En saanut sieltä vielä vastausta. Tässä yliopiston kirjaston yhteystiedot: Yhteystiedot — Jyväskylän yliopiston kirjasto (jyu.fi)
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Voisiko kyseessä olla Karo Heikkisen nuortenkirja "Sirpale" (Karisto 2006):https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_35753
Siinä uudelle paikkakunnalle muuttanut arka tyttö varastelee meikkejä yms. saadakseen kavereita ja hyväksyntää.
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
