Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin ja valitettavasti sen lähdettä ei onnistuttu löytämään. Kommenttikentässä on epäilty, että se olisi jostain aapiskirjasta.Linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-runo-ja-kenen-kirjoittama-2?language…
Kappale voisi olla "Aika on". Sen sävelsivät Ami Varjo ja Olli Heino ja sanoitti Pertti Reponen. Oiva Lampinen yhtyeineen julkaisi kappaleesta levytyksen vuonna 1980 LP:llään Potretti. Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit.
Wikipedian mukaan kaudella 2006-2007 JYPin pelien radioselostuksen hoiti Järviradio. V-P Turpeinen aloitti selostukset ja Teppo Laaksonen selosti kauden edetessä suurimman osan vieraspeleistä. Välillä jouduttiin turvautumaan kokemattomiin sijaisiin tai tekemään yhteistyötä paikallisten radioselostajien kanssa. Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Radio_Jyv%C3%A4skyl%C3%A4https://keskustelu.jatkoaika.com/threads/mist%C3%A4-kuuluu.34320/page-4
Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Julkaisutiedot: PÄIHTYKÄÄPariisin ikävä (Le spleen de Paris), sivu 90Baudelaire, Charles (suom. Kirstinä, Väinö & Kostamo, Eila)Hämeenlinna : Karisto, 1982 Tekijänoikeussyistä saat kopion runon suomennoksesta sähköpostiisi.
Suosittelen aloittamaan vaikkapa seuraavilla teoksilla Eeva Kilven Kiitos eilisestä | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)Eeva-Liisa Mannerin Kirkas, hämärä, kirkas | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)Charles Baudelairen Pahan kukat = Les fleurs du mal | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)jaEmily Dickinsonin Golgatan kuningatar | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi) Linkit vievät Lastu-finnaan, josta voit tarkastella niiden sijaintia ja tehdä varauksia.
Kannattaa kysyä olisiko Arkkitehtuurimuseon kirjasto kiinnostunut ottamaan ne kokoelmiinsa. Arkkitehtuurimuseon kirjasto on kaikkien käytettävissä oleva arkkitehtuurin erikoiskirjasto. Kokoelmissa on kirjoja, lehtiä sekä haastatteluja ja kirjeenvaihtoa. Kirjoja voi myös lainata.https://kirjasto.mfa.fi/
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se itsessään...
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan...
Wikipedia sisältää luottelon Voznesenskin runojen suomennoksista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Andrei_Voznesenskin_runojen_suomennoksistaListan mukaan "Syksy Siguldassa" löytyy Markku Lahtelan suomentamana antologiasta "Idän ja lännen runot : valikoima Neuvostoliiton ja Amerikan uutta runoa".
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million...
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ".
Euroopan suurin kovakuoriainen on tamminkainen eli tammihärkä (Lucanus cervus), mutta sitä ei esiinny Suomessa. Meidän suurikokoisista kuoriaisistamme isoin on sarvikuonokas, joka kookkaimmillaan voi olla viisisenttinen. Elinympäristön ja petomaisen käyttäytymisen perusteella todennäköisin ehdokas havaituksi ötökäksi lienee keltalaitasukeltaja (Dytiscus marginalis).Lajikoulu: Tunnista kookkaat kovakuoriaiset (suomenluonto.fi) tamminkainen (tammihärkä) - Lucanus cervus | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus keltalaitasukeltaja - Dytiscus marginalis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus
Tiedustelin asiaa Digitalta, ja sain seuraavan vastauksen:Espoon tv- ja radiotornin valaistus koostuu lentoestevaloista, jotka täyttävät ilmailun turvallisuusmääräykset. Ne varoittavat lentäjiä tornin sijainnista, erityisesti huonossa näkyvyydessä. Samankaltaiset valot löytyvät myös Eiffel-tornista, mutta myös niiden pääasiallinen tarkoitus on turvallisuus.
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita.
