Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
Kirjastoauton kuljettajalla tulee olla oikeus kuljettaa kuorma-autoa, eli ns. BC-kortti. Mikäli autossa työskentelevä virkailija ei aja autoa, ei hänellä tarvitse olla ajokorttia. Kirjastoauton kuljettajalla on yleensä myös kirjastoalan koulutus ja varmastikin monilla paikkakunnilla hän työskentelee yksin.
Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36) on käytettävissä Uusi Suomi -lehden koko digitoitu arkisto vuoteen 1991 asti. Verkossa vapaasti käytettävissä aineistoa on vain vuoteen 1939 asti.
(Viitattu 1.12.2022.)
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Kysyjä viitta ilmeisesti heroiinin, alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttöön yskänlääkkeissä. Yskänlääkkeitä on vuosisatojen ajan käytetty yskänärsytyksen helpottamiseen ja limanirrotukseen. Vaikuttavina aineina käytettiin erilaisia yrttejä. Esimerkiksi 1800-luvulla yleistyi edelleenkin käytössä olevan efedriinin käyttö yskänlääkkeissä. Heroiinin käyttö yskänlääkkeissä omaksuttiin Saksassa 1880-luvulla.Käytäntö levisi Suomeenkin vuosikymmenien aikana. Yskänlääkkeitä on siis käytetty eri puolilla maailmaa jo ennen kieltolakia. Koska lääkkeissä on vaikuttavina aineina käytetty erilaisia huumaavia aineita, lääkkeitä on käytetty myös muihin tarkoituksiin. Asiasta kannattaa lukea Mikko Ylikankaan kirja, joka on liitetty lähteisiin.
...
Tiedustelin asiaa Uudenmaan aluetoimistosta, ja tällaista ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Muuttuneista tiedoista voi toki ilmoittaa aluetoimistolleen.
SA-kokoonpanojen järjestelyt eivät pääsääntöisesti ole julkista tietoa.
Aiheeseen liittyvät kysymykset kannattaa kohdistaa aluetoimistolleen:
https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Presidentin asemesta uudenvuoden puheen piti tuolloin pääministeri Esko Aho. Presidentti Mauno Koivisto perusteli muutosta sillä, että hän oli halunnut siirtää tehtäviä pääministerille. Sanomalehdistö oli myös arvostellut hänen uudenvuodenpuheitaan rutiininomaisiksi ja mitäänsanomattomiksi.
Helsingin Sanomat 29.12.1992
Seuraavana vuonna palattiin jälleen normaaliin käytäntöön ja Koivisto piti uudenvuodenpuheen.
Kyseessä on tosiaankin pään alueelle kohdistuneiden aiempien vammojen suojaaminen. Maskit on valmistettu yksilöllisesti esim. lasikuidusta tai muovista.
Ks. esim. Pulse Sports: https://www.pulselive.co.ke/sports/football/thomas-meunier-is-playing-w…
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Tunnistaminen vaatii usein alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kirjasto kilpailuttaa eri aineistolajien hankinnat. avoimella tarjouskilpailulla. Aineistotoimittajat siis voivat vaihtua kilpailuttamisen seurauksena. Tällä hetkellä suomenkielinen kirjallisuus hankitaan mainitsemastasi Kirjavälityksestä. Erikielisistä aineistoista tehdään eri sopimukset. Samoin mainitsemistasi elokuvista ja musiikkiaineistoista. Sopimukset ovat yleensä voimassa vähintään kaksi vuotta kerrallaan. Jos hankintasummat ylittävät EU-kynnysarvon, tarjouskilpailuista täytyy ilmoittaa Euroopan Unionin lehdessä (useimmat ylittävät). Helsingin kaupunginkirjaston aineistomäärärahat ovat noin 3,5 miljoonaa € vuodessa. Kansallisesti niistä ilmoitetaan ainakin Hilma.fi-palvelussa, jolla julkaistaan kaikki julkisen sektorin...
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Kyseessä voisi olla Jarkko Laineen toimittama Häijyjen ajatusten sanakirja (Otava, 1979), valikoima "kaikkien aikojen mehevimpiä ilkeyksiä eri vuosisadoilta eri puolilta maailmaa". Hakusanan "vauva" kohdalta löytyy Samuel Johnson -sitaatti "Ei lihamöhkäleitä voi rakastaa, eivätkä pienet vastasyntyneet muuta ole."
Vastaava "merkkihenkilöitten ja suurmiesten (ja aivan tavallistenkin miesten) ilkeitä, rumia ja epäyleviä ajatuksia" sisältävä kirja on Armas J. Pullan Epäylevien ajatusten sanakirja (Otava, 1969), jossa on osittain samoja aforismeja kuin Laineen ilkeyksien kokoelmassa. Pullan teosta en kuitenkaan onnistunut saamaan käsiini, joten en osaa sanoa, sisältyykö mainittu Samuel Johnsonin miete siihen.
Laineen kirjassa on oranssi kansi...
Kirjastoista löytyy kieltenopiskeluun tarkoitettuja, lyhennettyjä ja sanastoltaan helpotettuja vieraskielisiä kirjasarjoja. Sarjoissa on usein eri tasoja lukijan kielitaidon mukaan.
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja on ilmestynyt esimerkiksi Macmillan readers-, Cambridge English readers-, Penguin readers- ja Easy readers -nimisissä sarjoissa.
