Stephen Hawking sai ALS-diagnoosin 21 vuoden iässä ja eli vielä 55 vuotta. Kenenkään muun ei tiedetä eläneen yhtä pitkään diagnoosin jälkeen. Arvioiden mukaan noin viisi prosenttia tautia sairastavista elää yli 20 vuotta diagnoosista. Yli neljän vuosikymmenen elinaikaa pidetään kuitenkin hyvin harvinaisena.
Lähteet:
https://time.com/5199001/stephen-hawking-als/
https://www.verywellhealth.com/als-lou-gehrigs-disease-life-expectancy-…
Kun haussa on mahdollisimman pitkä lista kirjoja, suosittelen hyödyntämään tässä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaa, josta voi hakea lasten- ja nuortenkirjallisuutta erilaisin ehdoin. Useimpien kirjojen tiedoista löytyy myös lyhyt kuvausteksti, josta voi päätellä, miten merkittävää osaa nuket tai pehmolelut tarinassa esittävät.
Tässä linkit valmiisiin hakuihin.
Nukkeaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja: https://bit.ly/3j8cNTr
Pehmoleluaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja: https://bit.ly/3uVqwj8
Aikuisten kaunokirjallisuutta:
Burton, Jessie: Nukkakaappi (Otava, 2017)
Davys, Tim: Amberville : paluu alamaailmaan (Tammi, 2009)
Mikkonen, Sari: Ihmisen poikaset (WSOY, 2000)
Stevens, Amanda: Nukketyttö (dekkari) (HarperCollins, 2017...
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen...
Kansakoulut saivat vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vain oppikoulussa, johon oppilaat voivat pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta ja joka avasi tien jatko-opintoihin.
Vuonna 1955 syntyneet kuuluvat siis vuosikertaan, jonka kouluaikana uudistus tuli voimaan ja vieraiden kielten opiskelusta tuli näin ollen pakollista ja vähitellen yhä yleisempää kaikkialla Suomessa paikkakunnasta riippumatta.
Vuoden 1939 kirjallisuuden Nobel-palkinto jaettiin varsin pelkistetyin menoin. Näin tapahtumaa kuvaili kirjailija itse: "Tilaisuus oli tällä kertaa kovasti epävirallinen – tai oikeastaan se oli hyvinkin virallinen, sillä se oli järjestetty Ruotsin Akatemian viralliseen kokoushuoneistoon, Börssitaloon, mutta mitään kuninkaallisia enempi kuin muitakaan honoratiores siellä ei ollut – muita kuin iso joukko Akatemian jäseniä ja minä itse." (F. E. Sillanpää, Hauskimmat muistoni Ruotsista. – Suomen Kuvalehti 22/1940)
Seikkaperäisesti Sillanpään Nobel-palkintoa ja siihen liittynyttä Ruotsin matkaa kuvailee Anna von Hertzenin kirja F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939–40.
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi rikoskirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa rikoskirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta jännityskirjallisuus. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat, esimerkiksi Maigret kanavasululla kirjassa tapahtumapaikoiksi on mainittu kahvilat ja kanavat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutulos rikoskirjallisuus hakusanalla. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää. Löysin myös varhemman vastauksen...
Kysymyksesi on tuollaiseen esitettynä sen verran laaja, ettei siihen pysty vastaamaan. Tieteiskirjoissa on erilaisia juonia. Jos sinulla on koulutehtävä, johon sinun tarvitsisi kertoa jonkun tieteiskirjan juoni, sinun kannattaa tehdä haku sanalla tieteiskirjallisuus Kirjasammossa ja valita kirja, lukea se ja sen jälkeen kuvailla juoni. Silloin on helpointa ensin kertoa, mistä kirjasta on kyse, kuka on kirjailija ja sen jälkeen kuvata tapahtumia etenemisjärjestyksessä. Kirjasammosta löytyy sinulle myös hieman apua sisällön kuvaamisessa.
Jos haluat lajittelua ja tietoa tieteiskirjallisuudesta, tutustu Kirjasammon Genre-listaukseen. Siellä on myös yleiskuvaus tieteiskirjallisuudesta. Sivun lopussa on kirjasuosituksia.
Joensuun koulujen lomat löytyvät kunnan sivulta. Opetushallituksen sivulta löytyvät koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2022-2023. Sinne on koottu maakuntien pääkaupunkien loma-ajat. Kukin kunta kertoo sivuillaan koulujen loma-ajoista. Jos siis etsit jonkun tietyn muun kunnan ruotsinkielisen koulun lomia, tarkista asia kunnan sivulta.
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Länsiväylä tarjoaa näköislehti sovelluksen, joka on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sieltä löytyy tällä hetkellä näköislehtiä noin puolentoista vuoden verran (8.7.2020 asti) https://www.lansivayla.fi/asenna/
Kansalliskirjastossa Helsingissä löytyy Länsiväylä mikrofilmeillä vuodesta 1969 alkaen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422903
Kenties asia selviäisi helpoiten ottamalla yhteyttä länsiväylän toimitukseen. https://oma.media.fi/lehti/lansivayla/yhteystiedot/
Kyseessä on varmaankin Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys (2019). Kirjan tapahtumat tosin sijoittuvat Lappiin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4311464
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys Helmetissä
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys Kirjasammossa
Bakteereja on kaikkialla: ne kuuluvat laajimmin levinneisiin eliöihin. Niitä on ilmassa, vedessä ja maassa, ja ne lisääntyvät kaikkialla missä niille on tarjolla hajottamiseen, mädättämiseen tai käymiseen soveltuvaa materiaalia.
Ihmisten ja eläinten lisäksi erilaiset luonnolliset tekijät siirtävät bakteereja ilmakehään: tuulet ja myrskyt, tulipalot ja tulivuorenpurkaukset nostavat ilmakehään pölyä ja sen mukana mikrobeja. Varovaisenkin arvion mukaan ilmaan joutuu vuosittain 40 000–1 800 000 tonnia mikrobeja.
Louis Pasteur oli ensimmäisiä, jotka havaitsivat ilman sisältämät mikrobit. Hän osoitti, että jos steriili kasvatusliuos pääsee tekemisiin ilman kanssa, siihen ilmaantuu mikrobikasvua, mutta jos ilman pääsy liuokseen estetään, liuos...
Wärtsilän tytäryhtiön Turun telakalla rakennettiin 1980-luvun lopulla turistisukellusveneitä, joilla pystyi uutisoinnin mukaan sukeltamaan 100 metrin syvyyteen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/02/sukellusvenematkailu
Ranuan Simojärven vesissä ei näkyvyys sukellusveneestä ollut toivotunlainen https://www.kaleva.fi/ranuan-sukellusvenekohua-seurasi-tyrmaava-pettymy…
Vuonna 1990 uutisoi Helsingin Sanomat turkulaisen W-Sub Oy:n telakalla valmistuneen turistisukellusveneen aloittavan liikennöinnin Punaisenmeren rannalla Hurghadassa. Maksimi sukellussyvyyden mainittiin olevan 75 metriä, tosin turistikäytössä pysyteltäisiin 10-30 metrin syvyydessä. HS 21.7.1990
Mobimar Oy on sittemmin valmistanut Turussa erilaisten työveneiden ohella myös...
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Tässä olisi omia suosikkejani:
Vuokko Hurme: Kiepaus
Astrid Lindgren: Mio, poikani Mio
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Johanna Sinisalo: Möbiuksen maa
Anja Portin: Radio Popov
Marjatta Kurenniemi: Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla
Kirjojen esittelyt löydät vaikkapa Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi
Woody Woodpecker eli Nakke Nakuttaja -animaatioissa on jakso, jossa pingviini Ville Viluinen (Chilly Willy) päätyy Mount Everestin rinteille. Ehkä kyse ei ole tästä lyhyestä animaatiosta? Kokonaista animaatioelokuvaa ei näillä johtolangoilla löytynyt.
https://www.youtube.com/watch?v=o6R5r-Jj38g&ab_channel=WoodyWoodpecker
Teknologian ja turvalaitteiden kehitys on madaltanut kynnystä lähteä vesille ilman riittävää perustietämystä, -osaamísta ja kokemusta. Karilleajot lisääntyivät lukumääräisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mahdollisesti veneiden määrän lisääntyessä. Vuosi 2006 oli huippuvuosi Suomen taloudessa, ja tuona vuonna lisääntyivät voimakkaasti sekä veneet että onnettomuudet. (Mäkilä, M. 2009. Veneilyonnettomuudet ja niihin johtaneet syyt. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155452 luettu 14.12.2022.)
Hatarat navigointitaidot ja liiallinen luottamus navigointilaitteisiin nousevat toistuvasti esiin, kun tutkitaan viime vuosina lisääntyneitä karilleajoja ja muita veneilyonnettomuuksia. GPS-navigaattorien...
Hei!
Suomen Sukututkimusseurasta vastattiin seuraavasti kysymykseesi:
Ainoat Spens -sukuiset joista on hyvin varhaista tietoa, ovat Suomeen 1600-luvun alussa tulleet Davd ja Albert Spens, joista jälkimmäinen mainitaan komppanian kapteenina Porin rykmentissä joskus 1610-luvulla. David puolestaan oli räätälinä Turussa.
Jo edesmennyt Heikk Impola kirjoitti heistä aikanaan:Suomen Spenseniukset kuuluvat ikivanhaan skotlantilaiseen Spens-sukuun. Suomeen tuli 1600-luvun alussa kaksi suvun jäsentä, mahdollisesti veljekset: Peter Spens, josta on paljon turkulaisissa lähteissä, mainitaan ainakin kerran räätälinä, ja David Spens, komppanianpäällikkö jalkaväessä 1610- ja 1620-luvuilla. Jälkimmäinen oli todennäköisesti Nousiaisten kirkkoherran...
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
