Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen erikoistunut Risingshadow.fi -sivuston mukaan parhaita aikuisten suomeksi ilmestyneitä fantasiakirjoja ovat mm.
Patrick Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko (trilogian kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu)
George RR Martinin Tulen ja jään laulu -sarja (tämäkin edelleen kesken)
Robin Hobbin Näkijän taru-, Lordi Kultainen- ja Narri ja Näkijä -sarjat (englanniksi samaan maailmaan sijoittuvaa löytyy enemmänkin)
Scott Lynchin Locke Lamoran valheet (sarja on edelleen kesken, vain 1. osa ilmestynyt suomeksi)
Laura Luotolan Suoja (2 osaa)
T. J. Klunen Talo taivaansinisellä merellä, Klunelta tulossa toinen käännös tänä vuonna
Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjat (humoristista fantasiaa)...
Mikäli tarkoitat Oskar Merikannon säveltämää ja Heikki Ansan sanoittamaa kappaletta Soi vienosti murheeni soitto, löydät sanoituksen ja kappaleen esitettynä alla olevista linkeistä.
Kappaleen sanoitus: https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=120598
Kappale Matti Salmisen esittämänä: https://www.youtube.com/watch?v=BxEn_kTvOyE
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Tätä asiaa on pohdittu Kielikellossa v. 2018 Äitienpäivä ja isänpäivä - Kielikello
sekä Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Yksi isä ja monta äitiä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei näistäkään jutuista löydy.
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
Kalevala on saatavilla cd-äänikirjana PIKI-kirjastojen kokoelmassa.
YouTube-videopalvelusta löytyy myös osa Kalevalan runoista laulettuna: https://www.youtube.com/@kalevalalaulettuna4031/videos
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
Friedrich von Schillerin historiallinen näytelmä Don Carlos on luettavissa Toivo Lyyn suomennoksena Schillerin Valittujen teosten osasta 2. Suomennos on vuodelta 1953.
Kysymyksestäsi ei ilmene, missä päin Suomea tarvitsisit teoksen kesällä. Teosta on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta tai ko. paikkakunnan verkkokirjastosta, onko teosta mökkipaikkakunnallasi.
https://finna.fi/Record/helle.83803
https://finna.fi/
Sarjan alkuperäinen nimi on Toucan 'Tecs ja sitä on tehty yhteensä 26 osaa.
Lähteet:
IMDB: https://www.imdb.com/title/tt5137458/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Toucan_Tecs
Kappale on nimeltään Tähtien kertomaa (säv. Alex Alstone). Tunnetuin esitys lienee Vieno Kekkosen tulkinta. Nuotinnos sanoituksineen onkin sitten Finna-haun mukaan vaikeasti saatavilla. Se löytyy Kansalliskirjastosta eikä ole saatavissa kotilainaan.
Vieno Kekkosen lauluesitys esimerkiksi YouTubelta kuunneltuna on kyllä niin selkeä, että sanoituksen todennäköisesti kykenee kirjoittamaan muistiin sen perusteella.
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain".
Petrus Schroderuksen Facebook-sivu:
https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/
Ota henkilöllisyystodistus mukaasi ja käy kirjastossa pyytämässä uusin pin-koodi. Voit hoitaa asian missä tahansa Joki-kirjaston toimipisteessä. Pin-koodia ei anneta puhelimessa eikä sähkököpostitse.Joki-kirjastojen käyttösäännöt: https://joki.finna.fi/Content/info
Voit peruuttaa varauksesi Helmetissä omissa tiedoissasi. Peruutuksen voi tehdä vielä silloinkin, kun varaus odottaa noutoa.
Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti...
Lauri Pohjanpään runo Kurki ja joutsen on luettavissa esimerkiksi teoksesta Metsän satuja (1924), jossa runo ensimmäisen kerran julkaistiin. Runo sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1964, s. 55) ja Kiurun tupa (1930)
Runo sisältyy myös useisiin antologioihin, esimerkiksi teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000), Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies ja Anto Leikola, 1997).
https://finna.fi/
Laura Nowlinin teosta If he had been with me (2013) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.worldcat.org/
Voit tallentaa teoksia muistilistoille myöhempää lainausta varten. Tässä ohjeet muistilistalle tallentamiseen:
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Etsi haluamasi teokset ja tallenna ne koriin. Napsauta painiketta Näytä korin sisältö. Avaa pudotusvalikko [Valitse lista], valitse sopiva vaihtoehto ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan. Jos valitset vaihtoehdon Luo uusi lista, anna listalle nimi ja kuvaus ja napsauta painiketta Jatka.
Voit tallentaa teoksia muistilistaan myös suoraan hakutuloslistoista. Merkitse rasti(t) sivun vasemmassa laidassa oleviin ruutuihin, valitse pudotusvalikosta haluamasi muistilista ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan.
Voit tarkastella muistilistojasi kirjautumalla Omiin tietoihisi ja napsauttamalla...
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
