Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
SDP:n Matti Ahde valittiin keväällä 1987 eduskunnan puhemieheksi. Keskustapuolueella oli omakin ehdokkaansa, Mikko Pesälä. Hänen mahdollisuuksiinsa ei tosin uskottu alkujaankaan. Puhemiehen vaaleissa Ahde sai 129 ääntä ja Pesälä 46.
Keskustan nihkeä asenne Matti Ahdetta kohtaan saattoi kummuta osin jo aiemmilta vuosilta, kun sisäministerinä ollut Matti Ahde puolsi voimakkaasti suunnitelmia ympäristöministeriön perustamiseksi. Näitä suunnitelmia vastustettiin muun muassa MTK:n ja keskustan taholta. Vastarinnasta huolimatta ympäristöministeriö perustettiin vuonna 1983 ja Suomen ensimmäiseksi ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/16/matti-ahteen-tie-kekkosen-last…
Keskustapuolue, kokoomus ja...
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla.
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta sivulta.
Yritin etsiä tietoa myös ...
Helmetin Taskukirjasto-sovelluksessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547) tämä onnistuu. Asiakas voi tietysti halutessaan olla aina yhteydessä kirjastoautoon ja ilmoittaa pysäkin nimen. Kirjastoauton henkilökunta on myös tarvittaessa yhteydessä varaajaan, jollei pysäkki selviä esim. asiakkaan muiden varausten perusteella.
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]
Vaalitoimitsija-sanaa käytetään ennakkovaalien ja kotiäänestyksen työntekijöistä.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestystä hoitaa ja valvoo vaalilautakunta, jonka jäsenet tulevat puolueiden kautta.
Ennakkovaalien ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijalle ei ole muita erityisiä kelpoisuusvaatimuksiä kuin että hänen täytyy olla tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on riittävä kielitaito tehtävän hoitamiseen, eikä hän saa olla itse ehdokkaana, eikä myöskään ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi.
Vaalilain luvussa 2 kerrotaan tarkemmin vaaliviranomaisten valitsemisesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#O1L2P9a
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Finna-tietokannan mukaan Henry Haapalaisen säveltämästä kappaleesta "Tietää saat viimeinkin" löytyy nuottijulkaisu ainoastaan SIbelius-museon arkistossa.
https://finna.fi/Record/sibelius.A67169C238024758BF3D1F4267B88BB4
Muita nuotinnoksia kappaleesta ei näytä julkaistun. Sävellyksen soinnut voi löytää täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-sen-tiet%C3%A4%C3%A4-saat-viimeinkin-id_…
Varmimmin taiteen arvioinnin ja aitouden voisi selvittää asiantuntijalla, esimerkiksi huutokauppakamarilla. Signeeraus kyllä näyttäisi taidemaalari Jalmari Elian käsialalta: vrt. Bukowskin huutokaupassa esillä olleen "Maalaistalo talvella" -työn signeeraus.
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F157/547-jalmari-elia-maalaistalo…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalmari_Elia
Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli elossa 71 211 vuonna 1948 syntynyttä eli 73-vuotiaita. Se oli noin 1,3% Suomen väkiluvusta. Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne-taulukko
Laina-aika alkaa lainaushetkestä, ei siitä kun kirja saapuu kirjastoon. Kun noudat kirjan itsellesi, muista myös lainata se, että saat sille laina-ajan.
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai toisesta osata...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
