Useat lähteet kertovat, että Michelangelo tuhosi vasaralla oman Firenzen Pietà -veistoksensa (tunnetaan myös nimellä Duomo Pietà) työstettyään sitä kahdeksan vuotta. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli turhautumisen ilmaus, mutta verkkolähteet eivät kerro, liittyikö veistoksen tuhoamiseen jokin tietty repliikki tai lentävä lause. Michelangelon sitaatteja on kerätty lukuisille verkkosivustoille, esimerkiksi Michelangelo.org.
Artland Magazine
100 Swallows
Wikipedia (en) Artikkelin viitteissä paljon kirjallisia lähteitä.
Sirpa Tabetin romaanista Ovi (1989) tehtiin tv-sarja Kadonnut veli vuonna 1995. Sarjan ohjasi Hannu Seikkula MTV3-kanavalle.
Sarjasta ei olet tehty tallennetta lainattavaksi. Se ei myöskään ole nähtävissä Radio ja tv-arkiston katselupisteillä.
Sinun kannattaa esittää sarjasta MTV3:lle uusintatoive.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=…
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Olisikohan kaipaamasi kirja seuraava :
TEKIJÄ JUVA, KERTTU, kirjoittaja
TEOS KUN MANSIKKAHILLO LOPPUI / KERTTU JUVA
Julkaisutiedot 1957 Otava
Meidän lasten kirjasto
Joukko kääntäjiä ja tulkkeja on koonnut Kääntäjämestarin kirjan, josta löytyy vastauksia moniin kääntämistä koskeviin kysymyksiin. Kirja löytyy verkosta: http://www.kaantajamestarinkirja.fi/
Kääntämiseen liittyvistä käytännön asioista kannattaa kysyä Kääntäjien ja tulkkien liitosta. Liiton sivuilla on myös paljon tietoa kääntämisestä: https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää tietokantaa Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ . Siellä voit tehdä hakuja esimerkiksi kirjan tekijän tai käännöskielen mukaan. Muun muassa tekijä-haulla Utrio Kaari selviää, että Utrion teoksia on käännetty yhdeksälle kielelle.
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Voisit kokeilla Anna Vasalan Opi neulomaan kirjaa. Siinä on aloittelijoille neulonnan perusohjeet selkokielellä. Helmet haku
Kun perusteet ovat hallussa voit kokeilla joko sukkakirjoja esim. Hyvän mielen villasukat lapsille / Mia Sumell, Sanna Wikström tai Koko perheen villasukat / Hanne Piirainen.
Sukkakirjoissa sukat ovat usein kuvioneulosta tai pitsineulosta.
Netistä löytyy ihan tavallisten perussukkien ohjeita esim. Lasten villasukat Kaksplus tai Hyvät perusvillasukat lapselle Novitaknits
Youtubesta löytyy monia suomenkielisiä sukkavideoita. Youtube Novitan ja Marttojen ohjeet vaikuttavat hyviltä.
(Parhaan avun saattaisit saada käsityöopelta tai suvun vanhemmilta tietäjiltä.)
Kirja saattaa olla Ruta Sepetys: Harmaata valoa. Helmet Ainakin tarina on samantapainen.
Takakannen teksti kertoo:""Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoista ihmiselämä on? Sinä aamuna ostin veljeni hengen taskukellolla."
On vuosi 1941, ja kesän tuomat huvitukset, ensitreffit ja taidekoulu täyttävät 15-vuotiaan Lina Vilkasin ajatukset. Eräänä yönä kaikki muuttuu. Neuvostoliiton salainen poliisi tunkeutuu väkivalloin hänen kotiinsa ja Lina, hänen äitinsä ja veljensä karkotetaan Siperiaan. Linan kuolemaan tuomittu isä viedään erikseen vankileirille.
Lina taistelee paitsi pysyäkseen hengissä myös järjissään työleirillä, jossa arjen epäinhimillisen raatamisen tarkoituksena on kuluttaa ihminen loppuun. Lina alkaa dokumentoida rankkaa elämäänsä...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo: "sanasta meikäläinen (pronominista me kuten esim. täkäläinen pron.-vartalosta tä-, vrt. tämä)" Kotus
Sanojen merkitysten tutkimista voi jatkaa esim. Nykysuomen etymologisen sanakirjan tai Suomenkielen etymologisten sanakirjojen avulla. Jyväskylän kirjasto
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä yliopistot...
Noina vuosina arkkitehdiksi opiskeltiin Polyteknisessa opistossa. Oppilaitos muuttui vuonna 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, joka oli yksi nykyisen Aalto-yliopiston perustajayliopistoista. Polyteknisen opiston opiskelijoiden tutkintotodistusten kaksoiskappaleita säilytetään Aalto-yliopiston arkistossa Otaniemessa. Yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.aalto.fi/fi/arkisto Tutkintotodistusten lisäksi arkistosta löytyy ainakin Polyteknisen opiston oppilaista ja opiskelijoista laadittuja nimikirjoja, joissa tietoja valmistuneista luultavasti myös on. Nimikirjoja voit löytää myös kirjastoista. Vanhoja nimikirjoja ei lainata vaan ne ovat käsikirjastoaineistoa. Aalto-yliopiston arkistossa ne ovat parhaiten tarjolla.
Nimikirjoja: ...
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
Hei
Tarkistin asian Melindasta, joka sisältää mm. Suomen Kansallisbibliografian. Sen mukaan on vielä sellainen kirja kuin Annie North Bedford: Maija Poppasen metka päivä.
Laitan tähän mukaan Kyyti-kirjastojen saatavuustiedot, kun kerran siltä alueelta vastaan:
maija poppasen metka | Hakutulokset | Kyyti-Finna
Kaikista kaupallisesti viljellyistä kasveista on useita erilaisia lajikkeita, samoin useimmista vain kotipuutarhoissa viljellyistä kasveista. Jälkimmäiset voivat olla kaupallisesti jalostettuja tai maatiaislajikkeita. Esimerkiksi tästä KWS:n esitteestä löydät tietoja sokerijuurikaslajikkeista: kws-lajikeopas-2022.pdf tai Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivuilta: Vuoden 2023 lajikkeet – SJT – Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
Tällä sivustolla on mainittu joitakin sokeriruokolajikkeita: Differences Between Sugarcanes – Learn Aobut Various Types Of Sugarcane (gardeningknowhow.com)
Ja täällä: Sugarcane Varieties | Sugar Research Institute (kalro.org)
Sokeriruokoa ei viljellä Suomessa, joten tietoa ei tunnu löytyvän suomeksi. Kokeile...
