Nyaste svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Hakuammuntaa mutta ehkä teillä on tietoa näinkin hataran muistikuvan perusteella: 80-luvulla Ylellä esitettiin muistaakseni ensimmäinen suomalainen… 100 Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana. Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva. Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin. Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin. Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Missä ohjelmassa oli homelo? Ohjelma oli pelottava ja eläimet tms muuttuivat siinä liejumaisiksi homeloiksi. 243 Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993. http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Saako Helsingin jostain kirjastosta lainata rakenneilmaisinta ts. kojetta, jolla näkee missä kohdin seinässä menee sähköt tms. 72 Helmet-kirjastojen kokoelmissa on useita rakenneilmaisimia. Löydät ne tästä linkistä:https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2369556?lang=fin
Mistä kirjastosta löytyvästä laitoksesta löytyisi Baudelairen runo "A Hemisphere in Your Hair" englanniksi siis? Suomennettuna "Hiukset puoli maapalloa"… 142 Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.  Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Kuinka montaa eti soitinta soitetaan Maurice Ravel - Bolero kappaleessa ja missä järjestyksessä niitä soitetaan ? 337 Maurice Ravelin "Boleron" partituurista näkee, mitä soittimia teoksen esityskokoonpanoon kuuluu. Esimerkiksi Durand-kustantamon partituuri löytyy verkosta, mutta myös lainattavaksi esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Partituurin alussa on luettelo soittimista. Teoksen aloittavat rummut, alttoviulut ja sellot.   Ravel, Maurice: Bolero IMSLP Petrucci Music Libraryssa (IMSLP = International Music Score Library Project): https://imslp.hk/files/imglnks/euimg/b/ba/IMSLP410315-PMLP03667-Bolero_…  
Onkohan kenelläkään tutkittua tietoa siitä, miksi suomalaiset (ja ehkä kaikki länsimaalaiset) haluavat lukea ja katsoa väkivaltaa ja rikoksia? 126 Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.  Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023) Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:  Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja viihdyttävyys (2010): https://...
Myllylässä asunut Iitin-mummoni käytti serkuistani ja meistä kesävieraista nimitystä hohventaali, kun olimme hänen mielestään liian villejä ja äänekkäitä. Olen… 123 Suosittelen kysymään molempien kysymysten osalta Kotimaisten kielten keskuksen Kysy sanojen alkuperästä -palvelusta:   https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Onko havaittu, hidastaako lukitse-toiminnon käyttäminen varausten etenemistä jonossa eli niiden saamista? Seisooko koko jono, kun ensimmäinen jonossa viivästää… 125 Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä. Varaushyllyssä olevan varauksen noutoaikaa ei voi pidentää mikäli siitä on varauksia. Jos jonossa on lukittuja varauksia niin aktiivinen eli lukitsematon varaus hyppää lukittujen varausten ohi. Näin ollen varausjono ei seiso vaan etenee, lukitut varaukset eivät hidasta varausjonon etenemistä. Lukitse varauksesi lomalla | Helmet
Mistä kellaria tarkoittava sana klitsu tulee? 568 Suomen etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin kellaria tai puukellaria tarkoittava klitsu on mahdollisesti johdettu sanasta liiteri. Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_4238240d6b7bfed85fe1f933fae43f38 (Tarkistettu 13.2.2023)
Mitä tekstitysfontteja on ollut käytössä MTV3lla ja Ylellä ennen nykyistä tekstitysfonttia? 108 Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.  Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna. MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
Kalevalassa mehiläinen esiintyy useammassa kuin yhdessä kohdassa. Wikipedia kertoo kuitenkin: "Suomeen ensimmäisen mehiläispesän toi vuonna 1760 Turun piispa… 492 Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
Netistä, lehdistä ja kirjoista löytyy paljon tietoa ihmisen kehon rasvaprosenteista. Lihasmassan suhteen tietoa ei ole niin helposti saatavilla. Kysynkin: 1… 145 Tarkkoja keskivertoarvoja tuntuu olevan vaikea määritellä, koska mittaus on hankalaa ja koska luustolihasten massa vaihtelee paljon iän myötä ja riippuu myös esimerkiksi ihmisen pituudesta ja painosta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 468:n eri-ikäisen ja -painoisen miehen ja naisen joukkoa ja lihasmassa määriteltiin magneettikuvauksen avustuksella. Tulosten mukaan miehen luustolihakset painoivat keskimäärin noin 33 kilogrammaa ja muodostivat noin 38,4 prosenttia miehen kokonaispainosta. Tässäkin tutkimuksessa todetaan, että tutkimustietoa luustolihasmassan määrästä ja jakaumasta on vähän. Täten luotettavaa tietoa siitä, mitä pidetään terveellisenä määränä ei näytä olevan. Löytyy erilaisia taulukoita normaaleista määristä kuten tässä Quoran...
Onko Hammersteinin South Pacific -musikaalia esitetty Suomessa? Onko libretosta olemassa suomennosta? https://fi.m.wikipedia.org/wiki/South_Pacific 104 South Pacific -musikaalista on suomennettu kappale Some Enchanted Evening nimellä Tähtitarhat hohtaa. Sen nuotit löytää esim. kirjasta Suuri musikaalikirja (F-Kustannus, 2009). Ilmeisesti musikaalia ei ole esitetty ainakaan suomenkielellä Suomessa, eikä librettoa löydy suomeksi.
Miten Eläinten valtakunnassa on suomennettu lause "Liberty is worth more than ribbons"? 245 Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen. Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Montako Wäinö Aaltosen patsasta on Aleksanterinkadun Nordeassa Helsingissä eli entisessä Kansallus-Osake-Pankin pankkisalissa? 182 Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.   Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Tv-uutisissa ulkomaan kirjeenvaihtajat esiintyvät aina ulkotiloissa - säässä kuin säässä. Mistä tämä johtuu? Eikö olisi mukavampi toimittaa juttua vaikkapa… 241 Esimerkiksi Yleisradio luonnehtii kirjeenvaihtajiensa roolia some-kanavissaan näin: "Olemme livenä ja läsnä siellä missä tapahtuu toimien suomalaisten silminä ja korvina maailmalla. Välitämme uutisia, tapahtumia ja tunnelmia mahdollisimman aidosti suoraan paikan päältä aina Berliinistä Nairobiin." Sofia Antonin ja Aino Tunkelon pro gradu -tutkielmassa "Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?" todetaan, että vaikka nykyteknologia antaa sinänsä mahdollisuuksia tehdä juttuja jopa kokonaan kohteessa käymättäkin, toimittajan läsnäolo on olennaista tunteiden ja tunnelmien välittämisessä sekä myös uskottavuuden kannalta: "Kirjeenvaihtajat ovat joukkoviestimelle tärkeitä silminnäkijöitä, jotka tekevät...
Miksei Suomen vanhoissa sodissa tehtyjä murhia vieläkään tutkittu loppuun asti, kun laissa lukee "murha ei vanhene koskaan"? Voiko lain tulkita niin, että… 137 Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä.  Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle, että...
Mistä saisin tiedon äänestystuloksesta vuodelta 1969, jolloin poistettiin kuurojen avioliittoa koskevat rajoitukset. Millainen keskustelu eduskunnassa käytiin? 139 Vuonna 1929 säädetyssä avioliittolaissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 todettiin alun perin: 12 § Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa. Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.   Em. pykälää muutettiin säädöksellä 324/1969, uusi 12 §: Älköön kukaan menkö avioliittoon hänen aikaisemman avioliittonsa ollessa voimassa.    Asiaan liittyvän hallituksen esityksen HE 158/1968 käsittelytiedot: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx...
Käytetäänkö Suomessa termiä villanelle-runo? Jos ei, mikä olisi suomenkielinen vastine? 238 Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa. Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki "Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003) "Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Olen yrittänyt etsiskellä runon Pikkuinen tyttö (alkaa sanoin Tyttöni on kuin pikkuinen kukka) runoilijaa ja sävelmää. Olen kahdeksankymmentäluvun puolivälissä… 178 Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20 Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström...