Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti:
"Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.
– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…"
Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä...
Kappaleesta ei valitettavasti näytä olevan painettua nuottia. Teoksesta Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 121 (Musiikki Fazer, 1981) löytyy ainoastaan kappaleen sanat. Jonkinlaisen sointukartan kappaleeseen voi katsoa täältä.
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Kunhan painonpudotus on tasaista ja riittävän hidasta, iho mukautuu kehossa tapahtumiin muutoksiin kiinteytymällä. Jos painonpudotus on hyvin nopeaa ja/tai painoa pudotetaan runsaasti, ihokudokset eivät aina palaudu ennalleen, vaan jäävät roikkumaan iho- ja pehmytkudospoimuina ympäri kehoa. Roikkuvaa ihoa voi ehkäistä paitsi hitaalla painonpudotustahdilla, myös suosimalla terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa sekä juomalla tarpeeksi vettä. Jos ihopoimuja syntyy ja ne haittaavat terveyttä, rajoittavat liikkumista ja hankaloittavat elämää, voidaan turvautua vartalonmuovauskirurgiaan, jossa roikkuvat ihoipoimut poistetaan leikkauksella.
Lähteet:
Askelterveyteen.com. Kiinteytä löysä iho laihtumisen jälkeen. https://askelterveyteen.com/...
Jos liikuntatunneista on jo hieman aikaa, voi arvioinnin perusteita olla hankala selvittää. Osassa arvioinneista fyysinen ulkomuoto on saattanut vaikuttaa.
Nykyiset opetushallituksen ohjeet kyllä löytyvät.
Ysin oppilas mm.: Työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti, yhdistelee ja kokeilee oma-aloitteisesti, on innokas ja positiivinen... Liikunnan päättöarviointi
Tästä Leonid Bashmakovin sävellyksestä en löytänyt äänitettä. Teoksen kantaesitys oli Tampereen tuomiokirkossa 4.6.1989. Tiedot kantaesityksestä ja teoksesta löytyvät Music Finland -sivustolta:
https://core.musicfinland.fi/works/requiem-bca4e44a-8dbc-4380-abdc-97e3…
Eurokolikot.com -verkkosivustolla vuoden 1892 pennin kolikon hinnaksi on arvioitu 3,50€. Metallirahojen tapaan täysin käyttämättömässä kunnossa oleva yksilö on selvästi arvokkaampi.
https://www.eurokolikot.com/suomen-markat/1-penni
http://www.kokoelmat.fi/rahat/suomen-kolikot-markka/1-penni.html
Joskus voi toki käydä niin, että palautettu teos ei syystä tai toisesta rekisteröidy palautusjärjestelmään. Sinun kannattaa olla asiasta yhteydessä lähikirjastoosi, jossa henkilökunta voi tarkistaa, löytyykö levyä hyllystä. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivustolta Kirjastot-välilehdeltä.
Jos levy tulee korvattavaksi, Helmet-kirjaston maksut voi maksaa Helmet-fi-sivuston kautta kohdassa "verkkomaksaminen". Tässä suora linkki verkkomaksusivulle.
Kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta (https://www.kirjasampo.fi) löydät listauksen Tuula T. Matintuvan tuotannosta.
Sarjan aloittaa vuonna 1998 Piippo ja mies Marokosta. Seuraavat osat ovat: Piippo ja kuolemantanssi (2000), Piippo ja kotoinen mafia (2001), Piippo ja piiloleikki (2003), Piippo ja kaupan naiset (2004), Piippo ja häpeän kasvot (2005), Piippo ja katala kumppani (2007) ja Piippo ja verhotut totuudet (2008).
Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset käyttämään PressReader-palvelua vaikka kotoasi käsin. PressReader tarjoaa luettavaksi ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä. Linkin PressReaderiin löydät Helmet-sivustolla olevan E-kirjasto -otsikon alta. Kun kirjaudut palveluun, valitse ensin Library or group ja sen jälkeen Helmet. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Pääset lukemaan lehtiä missä tahansa.
Nyt voit halutessasi tehdä itsellesi myös oman käyttäjätilin.
PressReader Helmet-sivulla. https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250189)
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000 kävijää...
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Etsimäsi kirja on Veera Ikosen Pimeässä syttyy majakka (2022). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510478967…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on varmaankin Elina Simosen toimittama teos Läpimurtoja: 90 suomalaista menestystarinaa (Art-Print, 2007). Siinä on aukeaman mittaisia juttuja suomalaisista yrittäjistä, urheilijoista ja taiteilijoista, myös Sukarista.
Kirja löytyy Helmet-kirjavarastosta ja on lainattavissa.
