Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Osoitteesta http://herkules.oulu.fi/index.html.fi löytyvät Oulun yliopiston kirjaston elektroniset julkaisut. Julkaisuja kannattaa katsoa otsikoiden Oulun yliopiston elektroniset julkaisut ja Julkaisusarjat (siellä erityisesti Series A) alta. Molemmista löytyy muutama tietotekniikan alaan kuuluva julkaisu, mutta mikään niistä ei näyttäisi liittyvän Oulun alueeseen; useat elektronisista
julkaisuista ovat englanninkielisiä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun sivulta http://www.kaha.oamk.fi/kirjasto/opinnayte/tietoframe.html löytyy luettelo Kaupan ja hallinnon yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetöistä. Niissä on käsitelty tietotekniikkaa Oulun alueeseen liittyen, mutta näistä opinnäytteistä on verkossa vain tiivistelmät.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkeihin on koottu kattava kokoelma html-tyylioppaita. Löydät ne osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kotisiv1.htm#tyyli
Suosittelen myös kirjaa : Vasquez-Peterson, Anne-Rae:Opeta itsellesi Web Design (1997), sekä artikkelia Jussila, Markku: Hätäinen hype paistaa www-palveluista. Julkaisussa Tietoverkko : riippumaton tiedonsiirron ammattilehti. - Helsinki : Talentum. ISSN 0788-6381. 1998 : 4, s. 42-44´
Verkosta löytyi:
Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudion sivuilta löytyy Samu Mielosen ja Kari A. Hintikan tutkimus: Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto
http://www.uiah.fi/mediastudio/tutkimus.html Tutkimusta varten haastateltiin kolmen web-palvelun (Helsingin Sanomien...
"Pallosalama tappo lehmän Hauholla" on julkaistu v. 1987 singlenä (Kräk KRÄKS108) , sinkun toisella puolella on kappale "Toivotonta brenkotusta". Esittäjänä oli Tajakka ja Tabletit-niminen yhtye. Kappaleen on säveltänyt Risto Tajakka, säveltänyt ja sovittanut Timo Kuronen.
Loimaan kaupunginkirjaston aineistotietokanta ei ole nähtävissä internetin kautta. Voit tarkistaa tilanteen kirjastotietokanta Mainiosta ja vaikkapa etsiä lähimmän kirjaston, jonka kokoelma on netin kautta saavutettavissa. Osoite on:
http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp
Jag förstod din fråga så, att du vill kombinera hälsa och idrott. En bra adress år Bibliotekskatalogen i Idrottshögskolan i Stockholm, http://www.gih.se/Bibliotek/
Helsingin kaupunginkirjasto toimii Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Keskuskirjastotoiminta perustuu kirjastoasetukseen. Sen mukaan yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät ovat mm. toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena ja edistää toisaalta yleisten kirjastojen sekä toisaalta yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa. Keskuskirjaston näkyvintä toimintaa on kaukolainapalvelu. Lisää tietoa yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävistä saat esimerkiksi Fast-hakupalvelun kautta hakusanalla "keskuskirjasto" tai osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/tehtavat.htm.
Lisäksi Suomessa toimii kymmenen tieteellistä keskuskirjastoa, joiden tehtävänä Valtioneuvoston...
Skandinavia on käsitteenä hiukan epämääräinen. Maantieteellisesti Skandinavialla tarkoitetaan yleensä Norjan, Ruotsin ja aivan luoteisimman Suomen muodostamaa niemimaata (Skandinavian niemimaa). Laajemmin ajateltuna Skandinaviaan voidaan laskea kuuluvaksi myös Tanska ja kielisukulaisuuden perusteella myös Islanti ja jopa Fär-saaret.
Nykyisessä kielenkäytössä Skandinavialla tarkoitetaan usein Pohjoismaita, joihin kuuluu myös Suomi. Maantieteellisesti Suomesta ja Skandianaviasta käytetään yhteisnimitystä Fenno-Skandia. Tarkempia tietoja saat esimerkiksi kotimaisista tietosanakirjoista, joita löydät ihan lähikirjastostasi.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Pääkirjaston musiikkiosastolla on teos
Hugo Alfven, en bildbiografi an Lennart Hedwall.
Gefen Gerardin teoksessa Composers' Houses lienee
vain maailmalla yleisemmin tunnettujen säveltäjien koteja.
Nordic artists' homes ja Pohjoismaisia taiteilijakoteja -kirjojen
luettelointitiedoissa ei mainittu Alfvenia.
Antti Hyry syntyi 20.10.1931 Kuivaniemellä ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1958. Hän jätti kuitenkin tekniikan heti, ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja samana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti.
Antti Hyryn teosten keskeisenä aihepiirinä ovat lapsuus ja pohjoissuomalainen maaseutu ihmisineen. Proosatuotantonsa lisäksi Hyry on kirjoittanut myös kuunnelmia. Hyryn teoksia on käännetty ruotsin, saksan ja viron kielelle. Antti Hyry on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1963, 1966, 1969, 1975, 1987 sekä mm. Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1978 ja Kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980.
Teokset
Romaanit ja novellit
Maantieltä hän lähti, 1958, novelleja
Kevättä ja syksyä, 1958, romaani...
William Shakespearea on tutkittu paljon. Esim. kirjat
Peck, John "How to study a Shakespeare play" tai Kott,
Jan "Shakespeare tänään" löytyvät englantilaisen kirjallisuuden
tutkimuksen luokasta (Helsingissä 828). Anna-Leena Härköstäkin on
tutkittu jonkin verran, lähinnä yliopistojen pro gradu lopputöissä,
ja sielläkin pääosin hänen romaaniensa kieltä.
Tutkielmaasi vastaavaa vertailevaa tutkimusta näiden kahden
teoksen välillä ei ole siis tehty, mikä onkin oman tutkimuksesi
kannalta hyvä asia. Sillä mielestäni tärkein "tiedon lähde" on
kyseisten teosten huolellinen mutta samalla ennakkoluuloton
lukeminen ja sen perusteella päätelmien tekeminen. Ehkä olisi
hyödyllistä tutustua johonkin kirjallisuudentutkimuksen
oppikirjaan tai teoriakirjaan...
Lapsityövoiman käytöstä löytyy tietoa mm. seuraavista osoitteista. Suomen kielellä esim. http://www.kepa.fi/eu/
- englanniksi tietoa saa sivuilta:
http://www.cleanclothes.org/
ja
http://www.ilo.org/public/english/comp/child/
Ylikansallisista lapsityövoimaa käyttävistä yhtiöistä voisit varmaan saada tietoa http://www.kepa.fi: n sivuilta ja niistä löytämistäsi sähköpostiosoitteista. Myös http://www.unicef.fi sisältää tarpeellista tietoa vieläpä suomeksi. Osoitteesta löydät myös yhteystiedot lisätietojen tiedustelua varten.
Ohessa nimeketiedot parista kirjasta, jotka käsittelevät Helsingin historiaa ja II maailmansodan aikaisia ilmapommituksia. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi). Voit myös itse tehdä haun Plussaan käyttämällä hakulausekkeena esimerkiksi "helsinki ja historia".
HELSINKI JA HISTORIA
Klinge, Matti
Helsinki, Itämeren tytär--lyhyt historia / Matti Klinge, Laura Kolbe
Otava, Helsingissä, 1999, 158 s., kuv., kartt., 19 cm, nid.
951-1-16008-7
Mäkelä, Jukka L.
Helsinki liekeissä / Jukka L. Mäkelä
WSOY, Porvoo, 1994, 2. p., 234, [1] s., kuv., 21 cm, sid.
951-0-19360-7
Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL. Luokitusjärjestelmä on olemassa sekä paperi- että verkkoversiona. Verkko-YKL (http://ykl.kirjastot.fi/ ) sisältää luokitustaulukot ja hakemiston. Paperimuodossa (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1991, ISBN: 951-692-274-0) se koostuu erillisistä taulukko- ja hakemisto-osista; taulukko-osaan sisältyy myös ohjeita luokittajalle. Yliopistojen kirjastoissa on käytössä
Yleinen kymmenluokittelu UDK.
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
