Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle, että...
Vuonna 1929 säädetyssä avioliittolaissa
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
todettiin alun perin:
12 §
Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.
Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.
Em. pykälää muutettiin säädöksellä 324/1969, uusi 12 §:
Älköön kukaan menkö avioliittoon hänen aikaisemman avioliittonsa ollessa voimassa.
Asiaan liittyvän hallituksen esityksen HE 158/1968 käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx...
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström...
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän.
https://blog....
Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Vaski-verkkokirjaston etusivulta osoitteessa https://vaski.finna.fi pääsee hakukentän alla olevasta painikkeesta tekemään tarkennetun haun. Tarkennetussa haussa on ensimmäisenä kohta Hakuryhmä. Siihen voi kirjoittaa hakusanaksi esimerkiksi lastenkirjat ja valita sen oikealta puolelta alasvetovalikosta vaihtoehdon Aihe. Lomakkeen seuraavassa kohdassa Rajaukset pääsee valitsemaan kielen, tässä tapauksessa puolan. Viereisestä valikosta voi sen jälkeen rastittaa haluamansa aineistotyypin, kuten kirjan, äänitteen tai vaikka Blu-ray-levyn. Viimeisessä kentässä voi tahtoessaan rajata hakua vielä jollekin ajanjaksolle. Painike Hae kokoelmasta näyttää hakutulokset.
Kansainvälisestä näkökulmasta asiasta voinee tiedustella esim. ILO:n kirjastosta:
https://www.ilo.org/inform/lang--en/index.htm
Suomessa lait valmistellaan useimmiten virkatyönä ministeriössä. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen tai asia tulee vireille kansalaisaloitteena. Aikaisemmin lainvalmistelussa käytettiin esimerkiksi komiteoita, joita saatettiin kutsua komitean puheenjohtajan nimellä. Se ei silti tarkoittanut, että ehdotus olisi yhden ihmisen aikaansaannosta vaan yhteistyön tulos. Eduskunta on myös voinut muuttaa ehdotetun lain sisältöä.
Yksikamarisen eduskunnan aikana säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1917/19170103001
Alkuperäisessä laissa todetaan mm. seuraavaa...
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69 toiminut...
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen yhteydessä....
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin...
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston avulla....
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-1204...
Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
