Mauri Kunnaksen kuvakirjoissa on muitakin Suomen historiaan liittyviä kirjoja, esimerkiksi Herra Hakkarainen eksyy historiaan ja Seitsemän koiraveljestä (eli koiraversio Seitsemästä veljeksestä) sekä Koiramäen tarinat.Muita ehdotuksia:Karoliina Suoniemi, Paperinarukengät: lapset sota-ajan Suomessa (2023)Tämä on vähän nuoremmille (kuvakirja), mutta aiheena hyvä:Eppu Nuotio, Lappukaulatyttö (muihin maihin lähetettyjen sotalapsien kohtalo) (2022)Yksi mahdollinen voisi olla Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen Suomen lasten historia (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda8b0a43-8c60-40b2-8ca7-43b2199502fe), siinä käydään läpi suomen historiaa aina esihistoriasta lähtienSuomen historia : koululaisen pikkujättiläinen / Ovaskainen, Viljami,...
Valtakunnallisesti yleiset kirjastot (mukaan lukien Kuopion kaupunginkirjasto) ovat siirtyneet/siirtyvät käyttämään yhteistä E-kirjasto-sovellusta, josta jatkossa löytyvät kirjastojen valikoimissa olevat e-kirjat ja e-äänikirjat. Toistaiseksi sovellus ei ole yhteensopiva lukulaitteiden kanssa ja tulevaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. E-kirjaston Usein kysyttyjen kysymysten -sivulla kerrotaan näin: "Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä." (Lähde: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset | Kansalliskirjasto)...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Valokuvien perusteella näyttää siltä, että kyseessä on mäntykehrääjän toukka.Ks. mäntykehrääjä - Dendrolimus pini | Tunnistus | Suomen LajitietokeskusLähde: Suomen Lajitietokeskus
Finna.fi -tietokannasta löytyy viite äänikasetista "Radiomafian filmiparaati : kotimaiset elokuvasävelmät", joka sisältää Nils-Eric Fougstedtin kappaleen "Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Romanssi" Juha Lehden esittämänä.
https://finna.fi/Record/fikka.4779160?sid=4983297817#componentparts
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
"Pjasalapp" on pohjalaisen suomenruotsin murresana, jonka merkitys on pelleilijä tai hölmöilijä. Kysymyksen esimerkkilause viittaa KAJ-yhtyeeseen, jonka esikoisalbumi on nimeltään Professionella pjasalappar. Ahvenanmaan ja Turun seudulla pjasa-sanalla on eri merkitys.Lähde: Kotimaisten kielten keskus:Månadens dialektord: pjasa - Kotuspjasa - Ordbok över Finlands svenska folkmål
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen...
Hei, lestadiolaisten tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Kirkkohallituksen ylläpitämän evl.fi-verkkosivuston mukaan määrät jakautuvat eri suuntausten mukaan seuraavasti: https://evl.fi/sanasto/lestadiolaisuus/. Esikoislestadiolaisia on artikkelin mukaan Suomessa noin 12 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista tilastoi Tilastokeskus, joka saa tiedon väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan, eli esimerkiksi Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumisesta. Koska lestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, siitä ei ole erikseen saatavilla tällaista rekisteritietoa.
Suomen kennelliiton sivuilla on tilastoituna Suomessa rekisteröityjä koirarotuja vuodesta 1990 alkaen. 1990-luvun alkupuolella suosituimpia FCI 2 -ryhmän koirarotuja ovat olleet rotweiler, dobermanni, pitkäkarvainen bernhardinkoira ja berninpaimenkoira. Vuonna 1990 rotweilereita rekisteröitiin 861 kpl ja vuonna 1993 jo 1064 kpl. Tilastoja voi selailla ja suodattaa täällä: KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä julkaise vanhoja ylioppilaskoetehtäviä verkkosivuillaan, mutta niitä on mahdollista tilata ylioppilastutkintolautakunnan kansliasta. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/usein-kysyttya/mista-loydan-vanhoja-ylioppilaskokeitahttps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokuntaVuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae. 1974 löytyvät kyseisen vuoden ylioppilastutkinnon tehtävät. https://finna.fi/Record/helmet.1099922?sid=4983022246Myös valikoituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosittain kirjamuodossa: Ylioppilasaineita. 1974. https://finna.fi/Record/helmet.2003488?sid=4983028873Kumpaakaan kirjoista ei...
Sibeliuksen lapsuusajasta Hämeenlinnassa kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa, jotka löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista:Erik Tawaststjerna: Sibelius / 1 (Otava 1965)Erik Tawaststjerna: Sibelius (Otava 2003, 2015 2.p.)Markus Similä: Pienet suuret suomalaiset / millaisia he olivat lapsina ja nuorina? (Minerva 2009)
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
