Perustietoa aivoista ja tasapainosta löytyy
mm. seuraavista teoksista:
- Anatomian atlas, 1995
- Haug, Egil: Ihmisen fysiologia, 1995
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 3, 1996
- Terveysfacta, osa 1, 1996 ja osa 5, 1998
- Hyvärinen, Juhani: Neurobiologia, 1977
- Neurologia, 1996
Asiasanalla aivot löytyy lisäksi useita viitteitä
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
(www.ouka.fi/kirjasto/intro).
Elämäkertoja, jotka löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Joan
Haslip: Keisarinnan yksinäisyys, Nicole Avril: Kejsarinnan, Karl
Tschuppik: Keijsarinnan Elisabeth (varastossa, ei näy aineistorekisterissä,)
Aikakauslehtiartikkeleita:Karuvuori, Anne: Keisarinna vasten
tahtoaan : Sissin kohtalo kiehtoo yhä /Et-lehti 1998 ; 3 ; 26-31,
Paasonen, Susanna: Sissi : äitiys ja kansojen sydämet / Filmihullu
1998 ; 1 ; 14-17, Katila, Seija: Sissi : legendaarinen keisarinna /
Kotiliesi 1998 ; 13-14 ; 34, Salokorpi, Sinikka: Sissi, keisarinnoista
kaunein / Kotiliesi 1986 ; 16 ; 70-71. Historian yleisteoksistakin
löytyy varmasti lisää tietoa Sissistä. Sissi on lisäksi ollut aiheena
monissa romaaneissa ja elokuvissa.
Charles Doughtyn Travels in Arabia vol. 1-2, vuodelta 1888, on Helsingin yliopiston kirjastossa. Lyhennelmä Passages from Arabia deserta, vuodelta 1931, 320 s., löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, pääkirjaston varastosta.
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Internetistä löytyy useita mielenkiintoisia sivuja, joilta varmasti löytyy
tietoa. Tässä esimerkkejä muutamista, joilta taas on hyviä linkkejä eteenpäin:
http://members.xoom.com/tupayupanqui/ (Tässä tietoa inkayhteisöstä ja -kulttuurista)
http://www.latino.com/andinst.html (Täällä Andien alueen instrumentteja)
http://www.andes.org/bookmark.html (täällä hyviä Andien alueen musiikkilinkkejä, osa on äänitiedostoja,
osa tietopohjaisia musiikista ja soittimista)
Kirjastoista (melkeinpä kaikista) löytyy varmasti tietoa inkakulttuurista esim.
asiasanahaulla "inkat".
Tässä muutamia esimerkkejä:
Ihmisen suku , osa 4 : Mayoista mayoreihin (1995) (WSOY)
Oran, Sandie : Aurinkokansat (1975)(Weilin + Göös)
Karsten, Rafael : Inkavaltio ja sen kulttuuri (...
Kvinnovetenskap i Uleåborg har www-sidor här :
http://wwwedu.oulu.fi/nt/
Där finns det många goda länkar till andra sidor också och personalens kontakt-
information.
Andra sidor vilka tycks vara intressanta är Umeå Universitetens sidor:
http://www.genus.gu.se/kursumea.html
Där finns det också några böcker och artiklar, mm.de här:
-Nuolijärvi, Pirkko, "Kvinnors språk" I: Språk, språkbruk och kön Rapport från
ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 nov 1991, red. Britt-Louise Gunnarson &
Caroline Liberg (Uppsala, 1991)
-Hultman, Tor G, "Språk och kön i skolan", Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/90,
(stencil)
-Pedersen, Inge Lise, "Kvindeligt og/eller offentligt sprog?" I Språk, språkbruk och
kön Rapport från ASLA:s...
Etsimänne laulu on "Vanhan työläisnaisen laulu". Sanat siihen on
tehnyt Petri Repo ja sävelen Kaj Chydenius. Teksti ja sointumerkit
(ei nuotteja) löytyvät seuraavasta julkaisusta: "Legendaarinen
Agit-propin lauluvihko", ISBN 9519766200, joka on saatavilla
useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta. Koska julkaisussa
ei ole nuotteja, saattaa myös äänitteestä olla apua. Sellainen on
"Aulikki Oksasen lauluja", CD-levy, jota myös voi etsiä Plussasta.
Äänitteellä kappale esiintyy nimellä "Laulu vanhasta työläisnaisesta".
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
Kaipaamaasi YLEISTIETOKIRJAA ei Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista
löydy. Seuraavissa kirjoissa fantasiakirjallisuus on enemmän tai vähemmän
esillä: Narnia ja ympäröivät maat - fantasia kirjallisuuden lajina;
Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit; Sivupolkuja - tutkimusretkiä
kirjallisuuden rajaseuduille; Nieminen, Tommi: Kohti lukijan genrejä-
johdatusta semioottiseen lajiteoriaan (kovin kirjallisuustieteellinen!
ainakin nimi, mutta voithan tuotakin vilkaista, fantasiakirjallisuudesta-
kin on puhe!)Turunen Ulla-Orvokki: Fantasiaa nuorille - valikoimaluettelo.
Tarkista kirjojen saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Fantasiakirjallisuudesta löytyy runsaasti lehtiartikkeleita. Tule
lähimpään kirjastoon tekemään...
Tämän lehden fyysisten numeroiden tuottaminen Suomeen näyttää todella tyssänneen kokonaan ja ainoat tilaajat ovat saatujen tietojen mukaan yksityishenkilöitä. Myöskään Helsingin yliopiston kirjasto ei enää saa mikrofilmejä lehdestä.Lehti ilmestyy kuitenkin myös verkkolehtenä nimellä Electronic Telegraph osoitteessa http://www.telegraph.co.uk:80/et?ac=001522755964785&rtmo=wMiKnotb&atmo=… Sieltä voi etsiä artikkeleita myös arkistosta, ainoa löytämäni eilen ilmestynyt Helsinki-aiheinen artikkeli tosin käsitteli taitoluistelua. Jos artikkeli ei ole oikea, ehkä se oikeakin tulee arkistoon lähiaikoina.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto on erikoistunut yritystietopalveluun. Sen nettisivuilta osoitteesta:
http://www.imol.fi/tietopankki/kirjasto/tiedonhaku/yritystietopalvelut…
löytyy yhteystiedot, toiminnankuvaus ja hyviä linkkejä alan sivuille.
Verkossa on myös Librix-yrityskirjastosta tietoa. En tunne järjestelmää sen tarkemmin, mutta seuraavilla sivuilla on yhteystiedot, joista
voit kysyä tarkemmin :
http://www.diicii.fi/diicii/well.html
Jos teillä on tieto-taitoa ja osaatte rakentaa kirjaston itse, on tällainen mahdollisuus esim. Accessilla ja Paradox for Windowsilla.
Internetistä löytyy kaikkien Amerikan High Schoolien kotisivut osoitteesta:
http://www.linkmag.com/writes/netscape/high_school_database/.
Lisää tietoa saat varmasti Suomi-Amerikka -yhdistyksistä, joita on eri puolilla maata. (mm. Turussakin).
Suomi-Amerikka yhdistysten liiton kotisivu löytyy osoitteesta:
http://www.megabaud.fi/~sayl/framesfi.html
Voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksia. Ne voi kohdistaa tietylle kirjastolle tai kaupunginkirjastolle yleensä. Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus ohjataan siihen yksikköön, jolle se voi lähinnä kuulua tai pannaan "listalle" jotta mikä tahansa kirjasto voi tilata sen. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä (http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm). Tarkista ensin tietokannastamme (http://www.lib.hel.fi/plussa), onko teos kirjastossa ennestään. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan toivojalle, mutta jos hän haluaa tehdä siihen myös varauksen, peritään 5 mk:n maksu.
Saksankielisiä Sibeliuksen sinfonia-tutkimuksia löytyi suomalaisista tietokannoista (Viola, Fennica, Linda, Plussa) ainoastaan yksi: Krohn, Ilmari: Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (Helsinki : Suomalainen tiedeakatemia, 1942, sarja B ; 49: 1). Kannattaisi kääntyä esim. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen tai Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen, heillä voisi olla tarkempaa tietoa saksannoksista (hakuteokset, saksalaiset musiikkitietokannat).
Tässä muunkielisen aineiston viitteet. Ringbom, Nils-Eric: Sibelius - sinfoniat. Howell, Tim: Jean Sibelius - progressive techniques in the symphonies and the poems. Murtomäki, Veijo: Symphonic unity - the development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Mann,...
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Helsingin kaupunginkirjaston kokonaislainaus v. 1998 oli 8 622 765 lainaa, joista kirjojen osuus oli 6 480 197, nuottien 101 940, äänitteiden 1 110 525, videoiden 541 694, atk-tallenteiden 41 829, lehtien 243 614 ja muun aineiston 101 529 lainaa. Lisäksi saatuja kaukolainoja oli 1 436 kappaletta. Kirjastokäyntejä kaupunginkirjastossa oli v. 1998 kaikkiaan 6 709 424. Lainaus- ja kävijätiedot, myös sivukirjastotasolla, löydät netissä olevasta Mainio-tietokannasta, jossa on tilastotietoja myös muista Suomen kirjastoista. Mainion osoite on http://mainio.lib.hel.fi. Jos haluat tutustua lainaustilastojen tarkempiin jakoihin eri materiaalien ja sivukirjastojen osalta - ja mahdollisesti vielä eri vuosilta - pyydä kirjastossa käydessäsi...
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
Little Richardista, eli Richard Pennimanista ei varsinaista elämänkertaa pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy, mutta
voit käydä etsimässä tietoa esim. Helsingin pääkirjaston musikkiosastolla hakuteoksista tai internetistä:
sivuilta: http://www.kolumbus.fi/timrei/lre.htm, tai http://fame2.clever.net/fame/richard.htm
Kotisivu: http://www.dainst.de/abt/rom.html ja katuosoite:
Deutsches Archäologisches Institut
Abteilung Rom
Via Sardegna, 79
I-00187 Roma
Tel: +39/06/4888141
Fax: +39/06/4817493
E-Mail: dairsekr@librs6k.vatlib.it
