Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy työ- ja virkaehtosopimuksia, joista löytyy tietoa palkkausperusteista. Kotimaisista artikkeliviitetietokannoista ei löytynyt mainittavaa tietoa kirjastoalan palkkauksesta, mutta voisit ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen Keskusliittoon (AEK)(yhteystiedot http://www.aek.fi) tai Kuntien asiantuntijat KUMULA:aan (http://www.kumula.net). AEK julkaisee lehteä nimeltä Yhteenveto, jossa tämäntyyppisiä palkkausasioita on käsitelty (lehti tulee Turun kaupunginkirjastoon, mutta sitä ei indeksoida eli asiasanoiteta).
Tilastokeskuksen Palkat-sarjan tilastotietoja löytyy myös käsikirjastosta (Kuntien kk-palkat, Kuntasektorin kk-palkat ja Valtion kk-palkat), tiedot ovat vuodelta 1997.
Elegia Sebastian Knightille on saanut innoituksensa Vladimir Nabokovin romaanista Sebastian Knightin todellinen elämä. Sallinen oli kirjan luettuaan halunnut dokumentoida ne tuntemukset, jotka teos oli hänessä synnyttänyt. (Tämä tieto on peräisin Ralf Hermansin esipuheesta Sallisen CD:hen Teokset viululle, sellolle, kontrabassolle ja pianolle, julk. NAXOS 1998.)
Helsingin Sanomien kulttuurisivulla 26.9.99 oli artikkeli nimeltä "Rahakakun jaon jälkeen alkoi puheiden porina." Tieto löytyi HSn verkkoliitteen arkistosta asiasanoilla apurahat ja Suomi. Helsingin Sanomat on luettavissa Julinin lehtilukusalissa.
Lyhyt ja ytimekäs yhteenveto romanttisesta rakkaudesta löytyy Otavan Suuresta Ensyklopediasta hakusanan viihdekirjallisuus kohdalta. Pääkohdat voisi ehkä tiivistää seuraavasti:
Yleismääritelmänä viihteellisen rakkauden tunnistaa siitä, että se eroaa arkipäivästä, on liioiteltua, loputonta, kaiken voittavaa tunnetta, jonka epätodellisuus on silmiinpistävä. Rakkausviihteen edeltäjiä olivat paimenromaanit, bretonilainen romaani ja trubaduurirunous. Kukoistukseensa se nousi 1800-luvulla taustanaan viktoriaanisen ajan tiukat moraalisäännöt ja edeltäjänään Ridhardsonin tunteellinen romaani. Tämän ajan rakkausviihde on keskiluokan naisen rakkaudenkaipuuta. Rakkaus oli näissä jonkinlainen elämän huippukohta, johon kaikki keskeinen kulminoitui....
Jos levy on lainassa, varaus pitää tehdä virkailijan kautta, joka hoitaa sen eteenpäin. Jos se on vapaana hyllyssä, voit itse soittaa kyseiseen kirjastoon. (Useimmista kirjastoista saat soittaa ilmaiseksi muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin.)
Mutta jos toisen kunnan aineisto on merkitty tunnuksella PIKALAINA, ei sitä toimiteta kuntarajan yli. Silloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin mennä tekemään varaus a.o. kuntaan. Lisätietoja on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän...
Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Kirjastojen atk-työasemat ovat hyvin kysyttyjä ja jonot pitkiä. Koska käyttöaika on yleensä tunnin, noin vain kirjastoon tulemalla olisi usein mahdoton päästä käyttämään niitä. Monissa kirjastoissa on kuitenkin myös joitakin koneita varattu lyhytaikaista käyttöä varten (yleensä 15 minuuttia), ja niihin pääsee jonottamalla. Tarkemmat tiedot työasemien ajanvarauksesta ovat osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Eipä löytynyt tärppihieveriä slangisanakirjoista eikä murrekirjoista! Lähetä sähköpostia Suomen partiolaisten sivulta (http://www.partio.fi/) löytyvään osoitteeseen ja kysy! Luulisi, että Tärppihieveri löytyisi partiolaisten hyllystä ja kirjan sivuilta sanan "suomennos". Jos ei, niin sitten täytynee ahdistella Tärppihieveri-kirjan suomentajia, jotka ovat Pekka Myllykoski, Anu Pöllänen ja Ville Teittinen.
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain
Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden
selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston
asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun
puh. 4323432
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Käsittääkseni kaikissa kirjastoissa kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa. Kortin antamisen yhteydessä tarkistetaan asiakkaan henkilöllisyys. Täällä Helsingissä todistukseksi käyvät EU-maiden henkilöllisyystodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Kannattaa ottaa yhteys sen paikkakunnan kirjastoon, josta kortin haluat.
Elämäkerrallista tietoa rintasyövästä löytyy hyvin vähän. Fennicasta
löytyi vain 2 kirjaa: En lähde itseltäni salaa--Elinan kirja. toimittaneet Kaisu Pitkälä ja Pirkko Siltala, Kirjayhtymä, Helsinki, 1994 ja Jokinen, Pirjo: Joka kymmenes nainen - dokumenttitarina rintasyövästä ja hoidosta potilaan näkökulmasta. Suomen kuvalehdessä on numerossa 38/1990, s.48-52 seuraava artikkeli: Jäämeri: Rintasyöpä; onko se elinikäinen haava.
Lisäksi löysin 2 syöpään liittyviä elämäkerrallista teosta, joista saattaasi olla hyötyä: French, Marilyn: Kausi helvetissä - koskettava sairaskertomus. Gummerus, Jyväskylä, 1999, ja Widen, Solveig: Vakavaa vaan ei toivotonta. Schildt, [Espoo], 1997.
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
