Einojuhani Rautavaarasta löytyy runsaasti tietoa sekä kirjoissa että lehtiartikkeleissa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/) löydät kirjoja ja myös osan lehtiartikkeleista yksinkertaisella asiasanahaulla (asiasanana "Rautavaara Einojuhani") .
Huomattavasti enemmän lehtiartikkeliviitteitä löytyy kuitenkin Aleksi -tietokannasta (tällä hetkellä 46 artikkelia ja 18 arvostelua). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa pääsisit tutustumaan Aleksin artikkelihakuun, ja ainakin Helsingin pääkirjastosta saisit luettaviksesi suurimman osan kyseisistä
lehdistä.
Jos et kuitenkaan lainkaan asioi Suomen puolella, joutunet kysymään tukholmalaisista kirjastoista pääsyä Aleksi-tietokantaan, jota...
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta voi hakea kirjoja asiasanahaulla "Ganander, Christfrid" tai "Ganander, Kristfrid". Näitä samoja kirjoja voi löytyä Kajaanin kirjastostakin. Mikäli ei löydy, niitä voi tilata kaukolainaksi. Oulun aineistotietokannan osoite on
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Lehtiartikkeleita voi hakea Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html. Artikkeleita kannattaa hakea em. asiasanoilla.
Olet yrittänyt etsiä tietoja netistä tuloksetta. Vaikka Internet onkin mitä moninaisemman tiedon lähde ei Hannu Salamasta tunnu löytyvän oikein mitään. Siksi sinun kannattaakin mennä lähikirjastoosi, sillä Salamasta on kirjoitettu kaksi kirjaa: Pekka Tarkka "Hannu Salama", Timo Harakka: "Markiisi de Salaman vuodet."
Tiivistetysti kirjailijan elämästä ja tuotannosta löytyy esimerkiksi Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita.
Kirjailijasta esitelmää tehdessä on syytä tarkastella sitä aikaa ja paikkaa, missä kirjailija on elänyt ja kirjoittanut. Avuksi tällaisessa taustoittamisessa on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia.
Mainitsemieni teosten saatavuuden ja Hannu Salaman tuotannon voit tarkistaa kotikuntasi kirjaston...
Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
Information om Kökar finns :
1.http://www.abo.fi/~gnordlund/kokarkultur/index.html
2.http://www.ellennet.com/kokar.htm
på finska i Fennica : http://www.ascentia.fi/fennica/ sen via Aluehakemisto
Gruppresor arrangeras av Ålandsresor : http://www.alandsresor.fi/
Om logi i Kökar hittar man på Fintravels sidor :
http://www.fintravel.com/ - Hotels i Finland eller på STN-resehandbokens sidor :
http://www.stn.fi/svenska/ via Alla kommuner
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).
Suomeksi on olemassa kirjat Vedel: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) ja Lippert: Välimeren kasvit (Tammi 1997). Näissä on nimet suomeksi ja latinaksi, kuva, lyhyt sanallinen kuvaus, levinneisyysalue summittaisesti. Nimenomaan Kreetan kasvistosta ei pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa liene kirjoja.
Ehkä kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia tutkimassa, Viikin tiedekirjastossa tai kasvitieteen kirjastossa. Kreikan valtion matkailutoimistosta voisi myös kysyä, onko Kreetalla julkaistu saaren kasveista kirjaa ja saisiko sen ko. toimiston kautta.
Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta on paljon tietoa verkossa mm. Kansalaisen käsikirjassa ja Työmarkkinalaitoksen sivuilla.
Osoitteet ovat Työmarkkinalaitos : http://www.kuntaliitto.fi/kt/index.htm
Kansalaisen käsikirja : http://www.opas.vn.fi/
Ks. myös Akavan erityisalojen keskusliiton sivut, osoite http://samarium.tietovalli.fi/aek/edunvalvonta/kunta/1sis.htm
Hopeapeili oli Yhtyneiden kuvalehtien kustantama. Vuosikertoja on saatavissa
ainakin Kuopion varastokirjastossa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta
mahdollisuutta tilata näitä kaukolainaksi.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Tämän nimistä nuottikokoelmaa ei näytä olevan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä löytynyt Suomen yleisten kirjastojen yhteistietokannasta Mandastakaan eikä liioin musiikkiaineineiston yhteistietokannasta Violasta.
Ethän sattumalta tarkoita "Cat Stevens Complete" -nuottikokoelmaa? Se ja muutama muu Stevensin nuotti kyllä on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nuotin saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Suomen historiankuvaa 1980-luvulta voi tutkia mm. seuraavista kirjoista:
Suomen historia 8--Paasikiven aika, Kekkosen aika, taloudellinen kasvu ja yhteiskuntamurros, massakulttuurin maihinnousu, taistelut kulttuurista --[toim.: Paula Avikainen, Ilari Hetemäki]; Suomen historia 9--Koiviston aika--Lauri Haataja/[toimituskunta ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen]; Unohtumaton 80-luku (julkaisija Valitut Palat); Suomi 75-itsenäisen Suomen historia 4 / [toimituskunta: ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen; Suomi kautta aikojen / toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta, [teksti: Seppo Aalto ... et al.].
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa kirjan nimellä aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)....
Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina).
Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
Kysymääsi teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Teosta voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Julkaisutiedot: Blackwell Wissenschafts Verlag, January 1995, ISBN 3826384903.
Voit selata Suomenlinna-aiheisia kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista Plussa-tietokannassa (http://www.lib.hel.fi) kohdassa kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanaa Suomenlinna. Jos tällä haulla löytynyt materiaali (60 viitettä) ei tyydytä tiedontarvettasi, voit lähimmässä kirjastossa tutustua Linda-tietokannan (Suomen tieteelliset kirjastot) tuloksiin. Jos etsit tarkkoja tietoja yksittäisistä rakennuksista, lienee parasta ottaa yhteyttä Suomen rakenustaiteen museon kirjastoon http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh. 661918.
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
