Jyväskylän kaupuunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa Kianto itse muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan: "Iki-Kianto muistelee", "Papin poika", "Vanha pappila", "Nuori runoilijamaisteri". Sitten on muita kirjoja, jotka kertovat Ilmari Kiannon elämästä: Nevala: "Kianto : Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja", "Suomen kirjallisuus" (osa 4), "Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja" ja Laurila: "Ilmari Kianto".
Lista Kiannon omista teoksista sekä häntä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy Suomussalmen kirjaston www-sivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/palvelut/kiankok.htm
Kissojen historiasta löytyy aika hyvä esitys esim. kirjasta Sproule: Kaikki kissasta. Kissan inspiroimia runoteoksia ovat esim. Runojen kissa, Eeva-Lissa Mannerin Kamala kissa ja Katinperän lorut, Naomi Lewisin ja Paul Staggin Karnevaalikissa. Suuret kirjailijat kertovat kissoistaan kirjassa Kissanystävälle. Satuja kissoista löytyy teoksesta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Internetistä löytyy huimasti kissasivuja. Liikkeelle kannattanee lähteä Makupalat-linkkihakemiston kissasivuilta, osoite on: http://www.htk.fi/kirjasto/elukat2b.htm. Tästä hakemistosta löydät selaamalla linkin Kissalinkkejä lähelle ja kauas, josta pääset taas eteenpäin.
Trojepolskista löytyy kyllä pitkä artikkeli, mutta saksan kielellä ja melko vanha (kirjassa Handbuch der Sowjetliteratur, Leipzig 1975). Sitä paitsi artikkelissa on vähän varsinaisia elämäkertatietoja.
Löysin Internetistä osoitteesta http://www.efir365.vrn.ru/n52/bm2.htm venäjänkielisen artikkelin, jossa on seuraavat tiedot (suomennan hiukan tiivistäen): "Gavriil Trojepolski (1905-1995). Trojepolski syntyi kylässä Novo-Spasskoje (kylä on nykyisin nimeltään Novospasovka ja kuuluu Voronezin alueeseen). Koulun jälkeen hän kävi maatalousoppilaitoksen. Hän työskenteli opettajana ja agronomina. Vuodesta 1937 vuoteen 1954 hän johti valtiollista koetilaa, jolla testattiin viljalajikkeita. 50-luvun lopulta alkaen kuolemaansa asti hän eli...
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Voit käyttää Helsingin kaupunginkirjaston lehtitietokantaa (osoite http://libpress.lib.hel.fi/ ). Kirjoita hakusivulle lehden nimi, niin saat näkyviin kirjastot, joihin Tekniikan Maailma on tilattu. Alalaidassa on linkki "säilytys", mistä löydät tiedot siitä, missä kirjastoissa pidetään tallessa myös aikaisemmat vuosikerrat. Tämä lehti säilytetään vähintään viisi vuotta pääkirjastossa, Itäkeskuksessa, Kalliossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä.
Ennen kirjastoon lähtöä kannattaa kuitenkin tarkistaa puhelimitse, että kyseinen numero varmasti on tallessa. Puhelinnumerot löydät Internetissä olevasta Kirjastopalveluiden oppaasta (osoite http://www.lib.hel.fi/virkku/ ).
Tekniikan Maailma ylläpitää myös verkkosivuja osoitteessa http://www....
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset Monikulttuurisen kirjaston - MCL:n maailmainfoon (http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm) ja sieltä aakkosellisesta luettelosta Unkarin sivulle, jonne on koottu useita Unkari-aiheisia linkkejä. Finpron sivulta http://www.exports.finland.fi löytyy paljon vientiä koskevaa tietoa.
Suomi-Unkari-seuran www-sivulla (http://www.uta.fi/unkari1100/useura.html) kerrotaan, että "kaupallisista yhteyksistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suurlähetystön kaupalliseen osastoon, os. Haapaniemenkatu 7-9 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 717 744". Suurlähetystön internet-sivut ovat osoitteessa http://www.pp.clinet.fi/~hungemb/
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. (Joissakin muissa kirjastoissa, esim. Tampereella, tällainen on kyllä jo nyt mahdollista.) Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta http://www.libplussa.fi/ parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit saada myös henkilökohtaisen tunnusluvun, jonka avulla voit kirjaston omilla päätteillä itse tarkistaa lainaustietosi.
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) löytyy hotelli- ja ravintola-alan kirjallisuutta luokasta 68.8 (käytä tarkkaa hakua). Lisäksi tämän alan kirjoja voi hakea asiasanoilla "hotellit", "ravintolat", "ravitsemisala" ja "ravitsemisliikkeet".Tarjoilu löytyy luokasta 68.26 ja kokin työ luokasta 68.2-. Esimerkkejä näin löytyvistä kirjoista ovat Hemmi, Marja: Avec : asiakaspalvelua ravintolassa, 1998 ja Hallamaa, Timo: Yritystoiminta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, 1997.
Kirjastoon tulee myös alan lehtiä, esim. Vitriini 2000 : majoitus- ja ravitsemisalan ammattilehti sekä Pam 2000 : palvelun ammattilaiset : serviceproffsen.
Isä meidän-rukous sellaisena kuin se jumalanpalveluksessa luetaan ei löydy suoraan Raamatusta vaan on yhdistelmä Matt.6:9-13 ja Luuk.11:2-4 pohjalta. Saksankielisiä versioita on useita. Suosittelisin internetosoitetta http://www.christusrex.org/www1/pater/index.html, josta löytyy laaja valikoima ko. rukouksen käännöksiä.
Suomalaisia kauhukirjoja ovat kirjoittaneet mm. Rick Hautala, Boris Hurtta, Kari Nenonen, Maarit Verronen (Älä maksa lautturille). Kannattaa myös tutustua teokseen "Viiltokuvia", jossa on suomalaisia kauhukertomuksia.
Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,...
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Terry Brooksista ei todellakaan löydä tietoa kirjoihin kirjoitettuna. Kyllä tässä tapauksessa täytyy turvautua internetiin. Ihmemaa-hakupalvelu osoitteessa http://www.fi antoi muutamia suomenkielisiä viitteitä (hakusanoina terry brooks)
Englanninkielellä löytyy kyllä runsaasti lisätietoa. Esimerkiksi Google- tai Yahoo-hakupalvelut antavat hyviä tuloksia. Google on osoitteessa www.google.com ja Yahoo www.yahoo.com. Hakusanoiksi "terry brooks" lainausmerkkien ympäröiminä, niin viitteitä ei tule ihan valtavia määriä. Mielenkiintoisilta vaikuttivat sivut osoitteessa http://www.terrybrooks.net.
Arto-lehtiartikkelitietokannasta voi etsiä kirjallisuusarvosteluja
Terry Brooksista. Arto on käytettävissä täällä Tampereen kaupunginkirjastossa...
Rautatie-teoksesta löytyy vajaa kymmenen sivua tekstiä Juhani Niemen kirjasta Juhani Aho.SKS 1985. Lisäksi Rautatietä käsitellään lyhyemmin ainakin Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa. O 1981. Lisäksi teoksessa Suomen kirjallisuus 4.SKS 1965 on useamman sivun verran tekstiä Rautatiestä.
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
