Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Plussa-aineistohaussa voit katsella pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmaa. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin haluamasi kunta ja sen jälkeen tarkennettu haku. Kirjoita asiasana tai luokka-kohtaan: suomi kansanlaulut ja valitse näytä-valikosta: vain cd-levyjä. Haun tulokseksi saat myös laulettua kansanmusiikkia, mutta viitteiden täysistä tiedoista voit tarkistaa onko kyseessä laulu- vai soitinmusiikki. Myös saatavuustiedot on mahdollista tarkistaa.
Tässä muutamia selauksen perusteella poimittuja esittäjiä, jotka esittävät soitinmusiikkia:
Piirpauke, Troka, Salamakannel, Kaustisen purppuripelimannit, Sorokoska, Wilssonin pelimannit, Kangasalan balladipelimannit, Järviseudun viulumestarit, Mulukka, JPP, Järvelän näppärit....
Hän voi saada kirjastokortin oleskelunsa ajaksi. Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta (http://www.lib.hel.fi/virkku, näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Tietoa löytyy esim. tietosanakirjojen artikkeleista, esim. Otavan Suuresta ensyklopediasta tai Encartan verkkoversiosta sivulta http://encarta.msn.com/find/Concise.asp?ti=03643000 . Hakusanoilla "kirjoitusjärjestelmät" tai "kirjaimistot" löytyy kirjastomme aineistotietokannasta (linkki löytyy sivulta http://www.jkl.fi/kirjasto) useita teoksia, mm. "The Story of writing". Sopivia hakusanoja löytyy VESA-verkkosanaston avulla (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html)
Internetistäkin löytyy jotakin: esim. LookSmart-hakemiston (http://www.looksmart.com) avulla löytyy hakusanalla alphabets linkki "Evolution of alphabets" (http://www.wam.umd.edu/~rfradkin/alphapage.html) tai Britannicasta (http://www.britannica.com) artikkeleita ja linkkejä...
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit selata kirjastojen aineistoa, johon myös pro gradut sisältyvät, tätä järjestelmää voit selata lähimmässä yliopiston kirjastossasi. Hakusanaksi voit laittaa kuntoutus ja ehkä täsmentää aiheeseesi sopivalla toisella hakusanalla esim. vanhukset.
Seuraavat teokset ovat kuntoutuksesta tehtyjä pro graduja, ne ovat poimintoja Lindasta, kuntoutuksesta on tehty lukuisia pro gradu töitä. Voit tarkistaa alla olevien teosten saatavuuden vaikkapa Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon kotisuvuilta http://www.terkko.helsinki.fi/ sivuilla olevasta Helkasta, Helsingin yliopiston kirjastojärjestelmästä. Teokset, joita ei tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi. Kokeile myös muita Terkon sivuilla...
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy useammastakin teoksesta, mm. Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
Maksuttomia artikkeliviitetietokantoja ei ole. Mainitsemasi Aleksin lisäksi Arto ja Kati -viitetietokannat ovat myös maksullisia. Joissakin kirjastoissa niitä voi käyttää ilmaiseksi asiakastyöasemilla.
Lisätietoja näistä artikkeliviitetietokannoista www.kirjastot.fi -sivuilla.
Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa Suomen poliisipäällystö -matrikkeli vuosilta -38, -66, -80 ja -95. Suomen tullilaitoksen matrikkeli on vain vuosilta 1908-1911 (julkaistu 1911) sekä Suomen tullivirkamiesliiton julkaisema Tullilaitoksen nimikirja vuosilta -34, -47, -58.
Kaupunginkirjastojen kokoelmissa kyseisiä matrikkeleja on niukanlaisesti, pääkaupunkiseudulla kannattaakin ottaa yhteyttä Sisäisen turvallisuuden kirjastoon (entinen Poliisiopiston kirjasto, Miestentie 2 02150 Espoo, puh. 09-88383400).
Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein.
Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
Verkko-osoitteessa http://finlex.om.fi on Valtion säädöstietopankki. Linkin Lainsäädäntö takaa löytyvä tietokanta perustuu Suomen säädöskokoelmassa julkaistuun aineistoon. Se kattaa ajallisesti kaiken lainsäädännön vuodesta 1987 alkaen ja erillisen listan mukaisesti voimassaolevan lainsäädännön, joka on julkaistu ennen vuotta 1987. Tietokanta sisältää kronologisesti lainsäädännön kokotekstinä (lait, asetukset, päätökset sekä muut säädöskokoelmassa julkaistut aktit kuten säännöt ja ilmoitukset). Säädösten ei-voimassaolevia ja epärelevantteja osuuksia on osittain jätetty pois. Säädösaineiston hakemistona toimiva säädösmuutosrekisteri koostuu säädösten viitetietokorteista, joissa on tiedot säädöstä muuttaneista säädöksistä, säädöksen nojalla...
Ai ai sorja sinisilmätyttö lienee muunnos suomalaisesta kansanlaulusta Ai ai sorja sinisilmäpoika, jonka sanat löytyvät monesta laulukirjasta mm. Suuresta kansanlaulukirjasta, Suuresta toivelaulukirjasta (osa 4) ja Sinisestä laulukirjasta. Laulukirjat löytynevät lähikirjastostanne. Musiikkitietokanta Violasta saadun tiedon mukaan mieskvartetti Delicato on levyttänyt Ai ai sorja sinisilmätyttö -laulun ja se löytyy cd-levyltä Ole rakastettu, rakastettuni (MILS Musiikki 1998). Kyseistä cd-levyä ei kuitenkaan löytynyt maakuntakirjastojen kokoelmista, mutta kannattaa tarkistaa esim. lähikuntiennne kirjastojen tilanne kirjastotietokanta Mainiosta (http://mainio.kirjastot.fi/ ).
Täsmällistä vastausta kysymykseesi ei käytettävissä olevista lähteistä löydy. STAKESilta http://www.stakes.fi/ uskon löytyvän tuoreempaa ja selkeämpää tietoa.
Stakesin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 esitetään arvio, että runsaasti alkoholia käyttävä viidennes juo 75 prosenttia kaikesta alkoholista. Annos on 12 grammaa absoluuttista alkoholia (esim. Stakesin Taskumatti 2000 http://www.stakes.fi/tilre/alko.htm). Litra 100% alkoholia painaa 790 grammaa (Alkoholijuomien käsikirja 2, 1986, s. 9). Kokonaiskulutukselle löytyi vain vuoden 1997 luku 35.6 miljoonaa litraa, mutta kokonaismyynti on vuonna 1999 Taskumatin mukaan ollut 36 737 000 litraa. Laskutoimituksien avulla saadaan arvio annosten määrästä.
Voisiko kyseessä olla Yrjö Mattilan sävellys Yö (Suomen äänitearkiston mukaan, os. http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/). Se löytyy levyltä Jouten (esittäjä: Ykä, Matti & Liisa). Nuottina meillä ei julkaisua ole, mutta Vantaan pääkirjaston varastosta löytyy kyseinen lp-levy.
Kai Westman ja Pia Westman kirjoittavat artikkelissaan "Simpukat - herkulliset vesien elävät" seuraavaa:
"Rannikoillamme tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi." (Suomen kalankasvattaja 1988: 4 s. 20-21)
Asiasta voi tiedustella mahdollisesti lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta http://www.rktl.fi
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Netistä löytyy backgammonin sääntöjä suomeksi mm. osoitteista http://cs.joensuu.fi/~snikula/, http://www.nelostuote.fi/suomi/backgammonsaan.html, http://org.utu.fi/harrastus/bg/ .
