Kirjaston tietokannasta voi hyvinkin löytyä aineistoa, jota ei juuri nyt ole mistään kirjastosta saatavana. Syitä voi olla kaksi:
Uutuuksien nimeketietueita ostetaan myös kirjaston ulkopuolelta. Tiedot tulevat niin suurina erinä, että aina ei tiedetä etukäteen, hankitaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin todella ne kaikki.
Toisaalta tietokantaan jää "roikkumaan" turhia nimeketietoja silloin, kun kaikki kappaleet on poistettu kierrosta. Nimekkeiden perustietoja ei kiirehditä poistamaan heti, koska myöhemmin voidaan kuitenkin hankkia taas uusia kappaleita. Näiden perustietojen uudelleen syöttäminen tietokantaan on suurehko työ. Aika ajoin tietokanta kuitenkin puhdistetaan turhista tiedoista.
Kertomassasi tilanteessa on kyse jälkimmäisesta...
Palauttaessasi kirjan siitä peritään myöhästymismaksua enimmäismäärä eli 30 mk. Erääntyneestä kirjasta on lähtenyt kaksikin huomautusta, mutta mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, huomautukset ovat palautuneet takaisin kirjastoon.
Osoitteenmuutoksen voit tehdä internetin kautta (http://www.lib.hel.fi/pasila/osmuutos.html ), puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi. Lainausoikeutesi saat takaisin palauttamalla myöhästyneen aineiston, joten uuden kirjastokortin joudut hankkimaan ainoastaan siinä tapauksessa, että edellinen on kadonnut tai vahingoittunut. Uusi aikuisten kortti maksaa 30 mk.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöt löytyvät kirjastopalveluiden oppaasta ( http://www.lib.hel.fi/...
Netistä osoitteesta http://sivut.koti.tpo.fi/shilden/ löytyvät hyvät Sierra Cosworth -sivut linkkeineen ja kirjallisuus- ja lehtiartikkeliviitteineen.
Lisäksi seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
Tekniikan maailma 1991, nro 2 s.18-29, Tuulilasi 1990, nro 8, s.65, Tekniikan maailma 1990, nro 20, s.86-87, Tekniikan maailma 1988, nro 13,s.28-33, Tuulilasi 1988, nro 8, s.24-32. Lehtiä voit kysyä Helsingin pääkirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortin saa odottaessa kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Teille lähin kirjasto on Töölön kirjasto Topeliuksenkatu 6:ssa.
Video on "listoillamme" eli luetteloitu kirjaston aineistotietokantaan, koska se on hankittu kirjastoon. Kun lainattavan yksittäisen videon tms. kohdalla on eräpäivä, se tarkoittaa sitä, että video on yhä lainassa.
Miksi emme poista aineistoa joka on selvästi jäänyt palauttamatta? Siksi että lainaaja on vastuussa lainaamastaan aineistosta. Koska hän ei ole palauttanut lainojaan ajoissa, hän on menettänyt lainausoikeutensa, joka palautuu vasta sitten, kun aineisto palautetaan tai korvataan ja myöhästymismaksut maksetaan. Jos poistaisimme tällaisen "vanhan eräpäivän" -videon tietokannastamme, myös videon panttaaja vapautuisi vastuustaan. Ja sehän ei olisi oikeudenmukaista.
Laila Kinnuselta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista useita CD-levyjä. Voit katsoa niiden saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse ensin kunta ja sitten tarkennettu haku. Valitse tekijäksi Kinnunen Laila ja näytä-kohtaan voit valita haluamasi aineistotyypin, esim. näytä vain CD-levyjä. Myös saatavuustiedot ovat nähtävissä.
Esim. cd-levy 'Muistojen Laila: Laila Kinnusen levytyksiä 1957-1968' kuuluu Helsingissä mm. Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Käpylän, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pohjois-Haagan, Pukinmäen, pääkirjaston, Rikhardinkadun, Roihuvuoren, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmiin.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokorttia ei voi uusia internetin kautta, mutta puhelimitse voi mitätöidä kortin käytön, jos on mahdollista, että kortti vielä löytyy. Varsinkin jos kortti on varastettu, se kannattaa heti mitätöidä ja ottaa sitten uusi kortti.
Saadakseen uuden kortin täytyy asiakkaan tulla henkilökohtaisesti kirjastoon. Uuden kortin saamiseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, ja
kortti maksaa 20 mk.
Talousmatematiikan kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi luokan mukaisella haulla. Helsingin kaupunginkirjastossa käytettävä luokannumero on 675.4.
Viitelistasta esimerkiksi kirjat Pulkkinen, Pekka Talousmatematiikan perusteet ja Karjalainen, Leila Liiketalouden matematiikka näyttää sopivalta. Myös teossarjan Lyhyt matikka osa Matematiikka ja talous käsittelee prosentti- ja korkolaskua. Kirja sijaitsee hyllyluokassa 510, johon sijoittuvat matematiikan yleisteokset.
Asiasanahaku - matematiikka yhtälöt - löytää muutaman julkaisun, joista sopiva voisi olla Pyramidi matematiikan tietokirja 1.
Viimeiseen kysymykseen voisi löytyä apua esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista...
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://...
Vertailun pohjaksi kannattaa perehtyä ainakin seuraaviin nettiosoitteisiin, joista löytyy ajankohtaista perustietoa kummastakin maasta:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/fi.html
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html
Lisäksi kokoelmistamme löytyy Hannu Leinosen ja Eino Lyytisen varsin informatiivinen teos nimeltä: Iso-Britannia - imperiumista Euroopan reunalle. (1993). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
Yleisten kirjastojen yhteisluettelon (MANDA) ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelon (LINDA) mukaan kyseistä kirjaa / kirjasarjaa ei ole toistaiseksi saatavana Suomessa.
Rahtilaiva Malmi upposi Itämereen 7.12.1979. Onnettomuudessa hukkui 14 ja pelastettiin 14.
"Pelastustyö myrskyssä oli erittäin vaikea, mutta todisti kuitenkin helikoptereiden soveltuvuuden meripelastustoimiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Malmin kansi oli revennyt ja vettä päässyt laivaan, joka oli viimein uponnut." (Mitä-missä-milloin 1981, Otava, 1980).
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Taitaa olla melko vaikeaa löytää kirjallisuutta, josta löytyisi marsureseptejä. Helsingin sanomien arkistosta löytyy artikkeli, jossa käsitellään marsun kasvatusta ruoaksi (Helsingin sanomien verkkoliitteen arkisto, http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp - hakusanalla marsu löytyy myös muita artikkeleita). Kristiina Mannermaan artikkelissa Marsun monta roolia mainitaan myös muutama ruokalaji, jossa marsua käytetään.
Marsu näyttää olevan juhlaruokaa ainakin Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa, joten näiden maiden perinnekeittokirjoista voisi löytyä reseptejä. Meidän hyllyistämme ei kuitenkaan marsureseptejä löytynyt, ja kannattaisikin ehkä turvautua joko englannin- tai espanjankieliseen teokseen (voisit esimerkiksi tiedustella...
John Douglasin Mindhunter--inside the FBI:s elite serial crime unit -teosta ei ole vielä käännetty suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) kyseinen kirja löytyy englanninkielisenä Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
