Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia kirjoja:
Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000
Lepistö, Irma: Työpaikan aikuiskoulutus : perehdytäminen ja työnopastus, 1996. Kangas, Pirkko: Perehdyttäminen palvelualoilla. 2000
Kannattaa tulla tekemään hakuja Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Tietopalvelusta voi kysyä neuvoa. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy myös Internetistä osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form.html
Sieltä voi hakea mm. seuraavilla asiasanoilla: työpaikkakoulutus, työnopetus, perehdyttäminen. Yksi sana kerrallaan hakukenttään ja hakuehdoksi valitaan pudotusvalikosta kohta asiasana....
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei virolaisen lapsen arkielämästä löytynyt paljon tietoa. Lähinnä aiheeseen sopiva voisi olla Kuopion yliopiston julkaisu Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa. Kannattaisi ehkä käydä tutkimassa Nuorisotiedon kirjaston internetsivuja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.alli.fi/kirjasto/ Etusivulta löytyy hakusanaluettelo, josta etsittäessä sanalla viro löytyy 31 viitettä. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi katkaistuilla hakusanoilla viro* lapse* 28 lehtiartikkeliviitettä, joista ainakin Helsingin Sanomissa 30.4.2000 ollut artikkeli Normaalin Viron lapset (haastattelussa virolaisia nuoria) ja Kodin Kuvalehden (1994, n:o 10) artikkeli Viron äitien sitkeä kamppaili lasten huomisesta...
Suomalaisen musiikin arvosteluja löytyy ARTO- ja ALEKSI-viitetietokannoista. Niiden indeksoitavien lehtien luettelot löytyvät yleisten kirjastojen kotisivun kautta: http://www.kirjastot.fi/ kohdasta tietokannat. Joensuun kaupunginkirjastossa ALEKSI-CD-ROM on käytössä myös asiakkaille. WWW-ALEKSISSA on myös sanomalehtiartikkeleita.
Joensuun kaupunginkirjaston Käkönen-viitetietokannasta löytyy aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joihin sisältyy joitakin arvostelujakin pohjoiskarjalaisesta musiikista. Mm. sanomalehti Karjalainen kuuluu indeksoitaviin lehtiin. Systemaattisesti ei musiikkiarvosteluja ole kuitenkaan kerätty, mutta nykyisin tietokantaan viedään myös musiikkiin liittyviä artikkeleita systemaattisemmin kuin aikaisemmin. Käkösen...
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Washington Irvingin (1783-1859) "The Legend of Sleepy Hollow" ei valitettavasti ole suomennettu. Irving oli eräs 1800-luvun rakastetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista amerikkailaisista kirjailijoista, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan "Rip Van Winkle" ja "The Legend of Sleepy Hollow". Näissä kertomuksissa kuten myös "Diedrich Knickerbockerin New Yorkin historiassa" Irving kirjoitti ylistävään sävyyn New Yorkin hollantilaisasukkaiden kansantavoista. Tim Burtonin elokuva Päätön ratsumies (1999) perustuu Irvingin romaaniin, esim. nettisivu http://www.sunpoint.net:81/~elokuvat/arvostelut/sleepy_hollow/index.html . Englanninkielinen kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Internetistä "The Legend of Sleepy Hollow'n" alkuperäisteksti...
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
Thorbjörn Egner (1912-1990) oli norjalainen.
Lisää tietoa hänestä on esim. kirjassa: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, tekijä Mervi Koski, Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki, 1998 (ISBN 951-692-443-3
Kiinnostava aihe, jonka analysointiin ei teorian antamia apuvälineitä niin vain löydy.
Olet varmasti tutustunut jo keskeisiin kirjallisuusteorioita käsitteleviin teoksiin ( esim. Eagleton: Kirjallisuusteoria, Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka, Kantokorpi et al : Runousopin perusteet), joten tässä tapauksessa ehdotankin että käännyt rohkeasti laitoksenne opettajien ja professoreiden puoleen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että heillä on antaa parhaat vinkit siitä minkälaista kirjallisuutta sinun kannattaa työtäsi varten lukea, eli mitkä ovat ne parhaat työkalut esitelmää tehdessäsi ja näkemystäsi perustellessasi.
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös...
Ainakin seuraavista internet-osoitteista on saatavissa tietoa Teuvo Pakkalasta:
http://www.kopiosto.fi/tekijat/pakkala%5Fteuvo%5F16564.htm
http://raksila.kaleva.fi/historia/teuvopakkala.html
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/575.htm
Teuvo Pakkalasta on tietoa myös kirjoissa (esim. Otavan kirjallisuustieto, toim. Risto Rantaja ja Kaarina Turtia; Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, tekijä Lasse Koskela; Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin, toim. Risto Rantala), joita voit halutessasi kysellä lähikirjastostasi.
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
Internetistä Makupalojen kautta löytyy kirjailijaesittelyjä osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm
Kirsti Mannisesta (kirjoittanut myös nimimerkillä Enni Mustonen)löytyvät tiedot:
Kirsti Manninen on syntynyt 22.10.1952 Seinäjoella. Hän kirjoitti
ylioppilaaksi Mäntsälän yhteiskoulusta v. -71, jonka jälkeen aloitti
opinnot Helsingin yliopistossa. Mannisen lisensiaattityö (FL 1979)
Matti Kuusi - kansakunnan unilukkari julkaistiin kirjana vuonna -84.
Filosofian tohtoriksi Manninen väitteli v. -87 aiheenaan Ollista
Bisquitiin, Ylioppilaslehden pakinat 1913 - 1968.
Kirsti Manninen on tuottelias kirjailija ja tutkija. Vuodesta 1988 hän on
toiminut kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa....
Kirjallisuutta edutainmentista löytyi vähän. Johanna Ruhala on tehnyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan pro gradu -työn aiheesta "Lasten edutainment-CD-ROM: tutustumista lasten multimediankäyttöön Uppo-Nallen avulla" (1999). Samoin Asta Raami on kirjoittanut artikkelin "Edutainment: oppi ja viihtyminen samassa paketissa" (Arttu 1997:3, s. 6).
Internetistä löytyy useitakin viitteitä asiasanalla "edutainment", esim. Sonja Kangas: "Edutainment-pelit
pelikulttuurissa" (erit. luku 3 opetuksen viihteellistäminen ja luku 4 teknologia opetuksessa)
http://media.urova.fi/~sonja/essay.htm
Myös Kari A. Hintikan Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion lopputyö "Nettielämää" sivuaa aihetta http://www.uiah.fi/~cons/neproduktio....
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Erkki Liikasen kappale Lätkä Lentää on ilmeisesti ilmestynyt ainoastaan Saipan kustantamana singlenä vuonna 1981. Singlen b-puolella on sama kappale instrumentaaliversiona. Sitä ei näytä olevan erilaisilla lätkäkokoelmillakaan, joita on muutama viime vuosina ilmestynyt.
Kävin läpi maakuntakirjastojen Manda-tietokannan ja musiikkitietokannan Violan, mutta kummastakaan ei löytynyt tätä singleä. Se ei ole kovin suuri ihme, koska kirjastoihin ei hankita juuri lainkaan singlejä.
Vuodesta 1981 lähtien Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat vapaakappalelain perusteella saaneet näytekappaleet kaikista suomalaisista levyistä, joten niistä levy pitäisi löytyä. Nämä näytekappaleet ovat kuitenkin käsittääkseni ainoastaan tutkijoiden...
Mikähän nukkekotikirja mahtaa olla kyseessä?
Plussa-tietokannasta löytyi kaksi nukkekoti/nukkekotikirja nimistä teosta (jätin pois laskuista kaunokirjalliset teokset, kuten Ibsenin Nukkekoti-romaanin). Sijaintitiedot on mahdollista tarkistaa esim. lähimmässä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Löytämäni nukkekotikirjat olivat:
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti (Das Puppenhaus)--vanhanaikainen taitettava nukkekoti, Otava, Helsinki, 1979, ISBN 951-1-05244-6
Boulton, Vivienne: Nukkekotikirja (Doll's house decorator), WSOY, Porvoo, 1995 ISBN 951-0-20132-4 (Kirjan kannessa myös tekstit: Tee itse nukketalon nuket, huonekalut ja pikkutavarat)¨
Lisäksi Plussasta löytyi myös:
Nukkekodin niksikirja, tekijä Tuula Peltola, Tammi, Helsinki 1987, ISBN...
Helsingin kaupunginkirjaston Tilastoja 1999 -julkaisu (Helsingin kaupunginkirjaston julkaisuja 41) kertoo seuraavaa: Video nimekkeitä 31.12.1999 oli yhteensä 6975 kappaletta, tässä luvussa mukana ovat kaikki toimipisteet, sekä kirjastoautot ja laitoskirjastot. Nimikkeiden määrä löytyy tarkemmin jaoteltuna toimipisteittäin.
Videoiden aiheen mukainen jaottelu on tehty niteittäin, eli yksittäisten videokasettien kohdalta. Koska useammassa toimipisteessä saattaa olla sama video, aiheenmukaisen jaottelun niteiden määrä on suurempi kuin todellinen nimikkeiden määrä.
Niteiden osalta aikuisten videokokoelman fiktiivisiä ohjelmia on 9826, asia-ohjelmia 7217, myös näissä luvuissa ovat mukana kaikki toimipisteet. Kokoelmaa tilastoidaan...
Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia...
Osuuspankkilaki on vuodelta 1990, mutta siihen on tehty merkittäviä muutoksia vuonna 1996 (26.7.1996/575) koskien mm. osuuspankkien yhteenliittymistä ja sen valvontaa. Lakiin on tehty muutoksia myöhemminkin (Suomen laki 1, Ra 110).
Eduskunnan kirjaston (http://www.eduskunta.fi/kirjasto ) Selma-WWLS -tietokannasta löytyy asiasanahaulla osuuspankki Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän muistio, 84 sivua, julk. Valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinayksikkö. Valitettavasti muistio näyttää jääneen jollekulle lainaan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta selviää kuitenkin, että muistio sijaitsee myös seuraavissa kirjastoissa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston kirjasto ja Åbo Akademis bibliotek.
