Vaasan kaupunginkirjaston sivut ovat osoitteessa http://lib.vaasa.fi/ . Etusivun vasemmassa yläkulmassa on painike Aineistohaku, josta pääset Web-kirjastoon, jonka opasteessa on ohjeet lainojen uusimisesta netin kautta. Kirjastojen sivuille pääsee aina helposti Kirjastot.fi -etusivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ vasemmassa reunassa olevien linkkien kautta.
Seuraavassa luettelossa on muutamia Afrikan ja Aasian maiden kulttuureja ja uskontoja esitteleviä teoksia. Ne käsittelevät myös jossain määrin mystiikkaa ja noituutta. - Maailmankulttuurien aikakirja, Taikaratsu-satutapahtuma 5 - Kuuletko rummun kutsun?, Varto, Juha: Ihmisen tie 2 - " kolmas maailma", Itämaiden mytologia, Arvoituksellinen itä, Knappert, Jan: Taikaeläimiä ja pahoja henkiä, Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut.
Seksioppaita löytyy monenlaisia, tässä muutama
Seksi-iloa : ideoita nautinnolliseen rakasteluun / Sally Bishop ; suomentanut Ritva Lassila ; [photography: Alastair Hughes .. et al.]
Suurenmoinen seksi : opas intohimoon ja nautintoon / Linda Sonntag ; suomentanut Taija Mård ; [erikoisvalokuvat: Colin Gotts] ; [kuvatoimitus: Christine Junemann ja Rosie Garai]
Klassikko seksioppaiden joukossa on Kamasutra, joka löytyy tietysti myös kirjastoista.
Muuta seksiin liittyvää löytyy myös kaunokirjallisuuden puolelta:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite: Rakastajatar
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus.
Joitakin klassikkoja
Apollinaire, Guillaume: Hirveä...
Seuraavassa KIRJA-sanan määrittelyä teoksesta Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K):
1. (paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote.
2. eräiden kirjallisten teosten lukua laajempi (itsenäinen) jakso. (esim. Neljäs Mooseksen kirja)
3. merkintöihin tarkoitettu nidos paperiarkkeja. (esim. muistikirja)
4. usein arkikielessä, tavallisesti monikossa erilaisista rekistereistä, arkistoista (esim. "olla kirjoilla")
5. asiakirja, todistus, "paperit" (esim.kauppakirja)
6. paperimäärän mittana: 25 arkkia
7. vanhentunut = kirje
UNESCO:n suositus 1964:
Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, jossa on vähintään 49...
Tampereen kaupunginkirjastossa on lainattavana Spes Patriae 1981. Kirja on varastossa luokassa 99.2,
joten pitää pyytää tietopalvelusta, että kirja haetaan varastosta. Sen saa ihan normaalisti lainaan.
Kirjan kustantaja on Akateeminen Kustannusliike. Kirjasta löytyy kouluttain aakkostettuna ne vuoden 1981 ylioppilaat , jotka ovat antaneet tietonsa ja valokuvansa
kustantajalle.
Disneyn Lumikissa seitsemän kääpiön suomenkieliset nimet ovat Viisas, Ujo, Nuhanenä, Unelias, Vilkas, Lystikäs ja Jörö. Englanniksi nimet ovat Doc, Bashful, Sneezy, Sleepy, Happy, Dopey ja Grumpy.
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
Koronapelin säännöt ovat ainakin Maailman pelit ja leikit -kirjassa (Sanoma 1976). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://www.kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kyseessä on Nypykät-yhtyeen kappale Lastenlaulu. Se löytyy Nypyköitten levyltä Kanuunaralli ja kokoelmasta Suomirokkia--20 kesäistä suomirockin klassikkoa.
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole. Pietarsaaren alueella toimi jo 1600-luvulla nimismies. Senaatin päätöksellä vuonna 1885 valtion tuli hoitaa poliisitoimi. Vuonna 1904 poliisitoimi kunnallistettiin. 1970-luvun loppupuolella poliisin toiminta siirtyi taas valtion hoitoon.
Pietarsaaren poliisitoimen historiaa löytyy teoksesta Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia 3, sivut 407-411. Kirja löytyy Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän päivän poliisitoiminnasta löydät tietoa osoitteesta http://www.poliisi.fi .
Tähän kysymykseen kysyjä itse antoi vastauksen. - Kysyin eilen tietoja "Salaisuuden lapsi" -runon tekijästä. Äsken sain uutta tietoa runon alkuperästä. Runo on lähtöisin USAsta. Paikallisen lehden Dear Abby-palstalla oli ollut seuraava pyyntö: "Dear Abby, Last May you printed the poem titled Heaven's Very Special Child, stating that it had been sent to you by a Tuscon reader, and the author was unknown.
Abby, my wife is the author of that poem. She had it copyrighted in 1956. I feel that a correction is in order as several people are now claiming ownership. We are the parents of five daughters - one is retarded. ... Thank you.
The Rev. John A. Massimilla
Heaven's Very Special Child
by Edna Massimilla
A meeting was held quite far from earth...
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Urho Kekkosen käyttämät nimimerkit ja salanimet:
Homo Ludens
Laaksonen, K.Y.
Laaksonen, R.Y.
Liimatainen
Peitsi, Pekka (osin yhteisnimimerkki Wolf H. Halstin ja Kaarlo Ilmari Turjan kanssa)
Suomalainen, Mies
Tampio, Olli
U.K.
Veljenpoika
Lähdeteos: Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit, BTJ Kirjastopalvelu (2000), kirjassa mainitaan myös missä lehdissä ja milloin nimimerkkejä on käytetty.
Minna Canthin elämästä ja tuotannosta on kirjoitettu paljon. Esim. Reetta Niemisen ja Greta von Frenckell-Thesleffin kirjoittamat elämäkerrat antavat paljon tietoa tutkielmaasi. (Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990 ja Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994.)
Lehtijuttuihin pääset käsiksi Arto-tietokannan kautta. Esim. Riitta-Kaisa Voipion artikkeli "Minna Canthin sydän kuului Kuopioon" (Kajastus, 1994; ;2 ; 29-31) tai Leena Kirstinän "Nuori Minna" (Virke, 1994; 2 ; 5-7) saattaisivat olla tutustumisen arvoisia.
Minna Canth-materiaalia löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Saat netistä helposti tietoa ja kuvia musta leski -hämähäkistä tekemällä haun sen tieteellisellä nimellä "Latrodectus mactans". Esimerkiksi Google-haun kautta ( http://www.google.com/ ) tieteellisen nimen avulla löytyi sivu http://www.nejm.org/content/1997/0336/0023/1649.asp jossa varoitusmerkki näkyy hyvin.
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,...
