Peter Claytonin teoksessa The Guinness Jazz Companion mainitaan, että "take five" todella tarkoittaa (viiden minuutin) taukoa. Se voi myös liittyä levytystilanteessa äänitettävän kappaleen eri ottoihin : "It might even have the suggested connotation that, after four takes..., take five ought to be a breathing space."
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ei voi uusia lainoja. Sen asian voi hoitaa oman lähikirjaston kautta. Sieltä saat selville salasanasi, tai Sinulle annetaan uusi salasana.
Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
Internetistä Matti Pulkkisesta löytyy tietoa kahdestakin osoitteesta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjai/pulkk.htm (siinä on kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta ja teosluettelo) ja
http://www.jns.fi/kirjailijat/pulkinen.html (matrikkelitietoa).
Matti Pulkkista käsitellään myös Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita, jonka uusin
painos on vuodelta 2000 ja teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet osa 3. WS 1991
Seuraavista teoksista löydät varmastikin kaipaamaasi tietoa :
KAUHANEN, Tuula : Kiinan markkinat - haasteita ja mahdollisuuksia. 1999.
REMES, Juha : Tunne Aasia. 1997.
KIINAN-KAUPAN käsikirja / toim. Tauno-Olavi Huotari ja Veli Rosenberg. 1995.
VUORISTO, Kai-Veikko : Talousalueiden Kaukoitä. 1996.
MAAILMA tänään (20) : Kiina ja Taiwan. 1996.
Kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Seuraavien Internet-linkkien takaa löytyy Kiinaa koskevaa perustietoa :
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/ch.html#Econ
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/hk.html
http://www.chinatoday.com/
Ainakin kolme seuraavaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevaa teosta käsittelevät tarkka-ammuntaa:
Mäki, Reijo: marraskuu on musta hauta, Lindfors, Akseli: Tarkka-ampujan päiväkirja, Veijo Meren novelli Tappaja, mm. teoksessa Keskeiset teokset osa 4. Ammuntaa urheilulajina on seuraavien teosten aihe:
Shooter's bible, Fadala, Sam: Pyssymiehiä, Urheiluammunta Suomessa--75 tulosten vuotta, Leppämäki, Pentti: Pistooliammunta--lajit, tekniikat, harjoitteet, Klingner, Bernd: Kivääriampujan opas--perustiedot, asennot, tekniikka.
En oikein tiedä onko metsästys tarkka-ammuntaa, mutta metsästystä käsitteleviä tietokirjoja ja eräkirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa runsaasti. Esim.Pekka Reinikka: Jahtia vuorotta, Mauno Tikkanen: Viimeinen makaus...
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Jag föreslår att du tar kontakt med Vanda Miljöcentral. På internet finns det kontaktuppgifter på svenska på Vanda stads serviceregister i adressen http://www.vantaa.fi/palveluhakemisto/hak_ruotsi_0305.html
MILJÖCENTRALEN
Bäckbygr. 4 A
fax 8392 4280
Hälso- och miljöinspektörerna jour 8.30-11.30
8392 3110
Livsmedels- och miljölaboratoriet
8392 3122
Luftvård
8392 3032, 8392 4247
Miljöskyddsärenden
8392 3031
Miljöhygien Vattenfrågor
8392 3126
På finska kan man hitta mera information om Vantaan Ympäristökeskus i adressen http://www.vantaa.fi/yke/index.htm
R. L. Stinestä löytyy suomeksi kovin niukasti aineistoa. Aikakauslehtiartikkelihausta löytyi yksi viite, josta voisi olla apua :
RÄTTYÄ, Kaisu : Eivätkö Kalmanväreet kelvanneet suomalaisille?
Julkaisussa : Onnimanni 1. 1998. s. 20-26. (Onnimannin vanhoja numeroita löytyy Helsingistä Itäkeskuksen, Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista sekä pääkirjastosta.)
Internetissä on R. L. Stineä koskevaa englanninkielistä aineistoa osoitteissa:
http://place.scholastic.com/goosebumps/high/stine/index.htm
http://www.homearts.com/depts/family/48stin11.htm
Eri kirjailijoista saat tietoa Internetistä esim. Makupalat -hakemiston kirjallisuussivuilta :
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat.htm
Lasten- ja nuortenkirjailijoista saat lisäksi tietoa teoksista :...
Suomen kansallisbibliografian mukaan, jonka kautta näkyy kaikki Suomessa julkaistu, Mikko Valveelta ei ole julkaistu runoja. Mikko Valve on ollut mukana tekemässä joitakin ravintola-alan tietokirjoja. Tosin kyseessä voi olla toinen, samanniminen henkilö. On mahdollista, että runoja on jossakin useiden tekijöiden kokoomateoksessa, mutta tällaisten runojen etsiminen tietokantojemme kautta ei onnistu.
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy...
Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Tehtäväkiertoa nimitetään usein asiasanoituksissa työkierroksi. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta löytyy työkierto-asiasanalla kuusi viitettä: Tampereen yliopiston julkaisema Journalismin muutoskaruselli (1999), Suomen kuntaliiton Liikettä kuntien työelämään (1995), Juha Varilan Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen (1992), Oulun yliopiston julkaisemat Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä (1992) ja Joustava työura (1992), seminaariraportti nimeltä Joustava työura (1992) sekä Henkilötoimikunnan mietintö nimeltä Liikkuvuutta hallintoon (1989). Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy katkaistulla hakusanalla työkier* 17 lehtiartikkeliviitettä. Voit tehdä haun Aleksista joko itse kirjaston työasemilla tai pyytää...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (http://fennicaw.lib.helsinki.fi/) löytyy hakutermillä kanta-asiak* 14 viitettä, kun hakutyyppinä on sana. Näistä suurin osa on kanta-asiakaslehtiä ja case-tapauksia. Korkeakoulujen yhteistietokanta Lindasta (maksullinen tietokanta) sanahaulla kanta-asiak* löytyy 42 viitettä, joista kymmenkunta on kausijulkaisuja ja n. 30 pro gradu -töitä, jotka keskittyvät yhteen yritykseen. Näitä viitteitä voit selata kirjastossa virkailijan kanssa.
Molemmista tietokannoista löytyy mm. teokset Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi, 1997 ja Rönnqvist, Katariina: Matkanjärjestäjien kanta-asiakasjärjestelmät ja asiakkaan sitouttaminen, 1996.
Aineistotietokanta Andersin (http://webkirjasto.kpnet.fi/) mukaan...
Emilie Topeliuksesta on n. 10 sivun artikkeli kirjassa Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiassa. Kirja näkyy olevan kovasti lainassa, mutta sen pitäisi olla tällä hetkellä paikalla Tapulikaupungin kirjastossa (p. 310 85 075) sekä Viikin kirjastossa (p. 310 85 871). Voit varata kirjan itsellesi puhelimitse tai pyytää lähettämään sen lähikirjastoosi.
Kirjassa "Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847 - 1960) on aivan lyhyesti Emilie Topeliuksesta kuvittajana. Sekin on tällä hetkellä hyllyssä Tapulikaupungin kirjastossa (ja monessa muussa).
Kerrot tutustuneesi Topeliuksen elämäkertoihin. Oletko selannut myös Valfrid Vaseniuksen 6-osaista kirjaa "Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana" (saatavissa...
Jaakko Kaila nimiseltä runoilijalta ei löytynyt teoksia aineistotietokannoista. Suomen runotar ja Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmien runoilija- tai runohakemistoissa ei myöskään ollut mainintaa Jaakko Kailasta.
Yllämainituissa runokokoelmissa on runoilijahakemisto sekä runon nimen mukainen ja alkusäkeiden mukainen hakemisto suosituimmasta suomalaisesta runoudesta. Internetissä seuraavilta sivuilta löytyy runoutta sekä runoilija- ja runohakemistoja: Baabelin runouskirjaston sivut ovat osoitteessa http://www.kaapeli.fi/~nihil/baabel/index.htm , Nuoren Voiman Liitto ry:n osoite on
http://www.kaapeli.fi/nvl/ . Runoilijoista ja runoudesta löytyy tietoa myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämiltä ns. Makupalat- sivuilta...
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi...
