Kyseessä on Nypykät-yhtyeen kappale Lastenlaulu. Se löytyy Nypyköitten levyltä Kanuunaralli ja kokoelmasta Suomirokkia--20 kesäistä suomirockin klassikkoa.
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole. Pietarsaaren alueella toimi jo 1600-luvulla nimismies. Senaatin päätöksellä vuonna 1885 valtion tuli hoitaa poliisitoimi. Vuonna 1904 poliisitoimi kunnallistettiin. 1970-luvun loppupuolella poliisin toiminta siirtyi taas valtion hoitoon.
Pietarsaaren poliisitoimen historiaa löytyy teoksesta Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia 3, sivut 407-411. Kirja löytyy Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän päivän poliisitoiminnasta löydät tietoa osoitteesta http://www.poliisi.fi .
Tähän kysymykseen kysyjä itse antoi vastauksen. - Kysyin eilen tietoja "Salaisuuden lapsi" -runon tekijästä. Äsken sain uutta tietoa runon alkuperästä. Runo on lähtöisin USAsta. Paikallisen lehden Dear Abby-palstalla oli ollut seuraava pyyntö: "Dear Abby, Last May you printed the poem titled Heaven's Very Special Child, stating that it had been sent to you by a Tuscon reader, and the author was unknown.
Abby, my wife is the author of that poem. She had it copyrighted in 1956. I feel that a correction is in order as several people are now claiming ownership. We are the parents of five daughters - one is retarded. ... Thank you.
The Rev. John A. Massimilla
Heaven's Very Special Child
by Edna Massimilla
A meeting was held quite far from earth...
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Urho Kekkosen käyttämät nimimerkit ja salanimet:
Homo Ludens
Laaksonen, K.Y.
Laaksonen, R.Y.
Liimatainen
Peitsi, Pekka (osin yhteisnimimerkki Wolf H. Halstin ja Kaarlo Ilmari Turjan kanssa)
Suomalainen, Mies
Tampio, Olli
U.K.
Veljenpoika
Lähdeteos: Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit, BTJ Kirjastopalvelu (2000), kirjassa mainitaan myös missä lehdissä ja milloin nimimerkkejä on käytetty.
Minna Canthin elämästä ja tuotannosta on kirjoitettu paljon. Esim. Reetta Niemisen ja Greta von Frenckell-Thesleffin kirjoittamat elämäkerrat antavat paljon tietoa tutkielmaasi. (Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990 ja Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994.)
Lehtijuttuihin pääset käsiksi Arto-tietokannan kautta. Esim. Riitta-Kaisa Voipion artikkeli "Minna Canthin sydän kuului Kuopioon" (Kajastus, 1994; ;2 ; 29-31) tai Leena Kirstinän "Nuori Minna" (Virke, 1994; 2 ; 5-7) saattaisivat olla tutustumisen arvoisia.
Minna Canth-materiaalia löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Saat netistä helposti tietoa ja kuvia musta leski -hämähäkistä tekemällä haun sen tieteellisellä nimellä "Latrodectus mactans". Esimerkiksi Google-haun kautta ( http://www.google.com/ ) tieteellisen nimen avulla löytyi sivu http://www.nejm.org/content/1997/0336/0023/1649.asp jossa varoitusmerkki näkyy hyvin.
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,...
Theveninistä löytyy tiedot kirjasta "Biographical dictionary of the history of technology", Routledge 1996. Siinä kerrotaan:
Thévénin, Léon Charles.
b. 30 March 1857 Paris, France
d. 21 September 1926 Paris, France
French telegraph engineer who extended Ohms's Law to the analysis of complex electrical circuits.
Following a basic education, Thévénin entered the Ecole Polytechnique in Paris, graduating in 1876. In 1878 he joined the Corps of Telegraph Engineers (which subsequently became the French PTT). There he initially worked on the development of long-distance underground telegraph lines, but later switched to working on power lines. Appointed a teaching inspector at the Ecole Supérieure in 1882, he became increasingly interested in the...
Yhdistin kysymyksessä olevan lauseen ”minkälaisessa yhteiskunnassa … elettiin” ehkä liikaakin arkielämän kuvaukseen, mikä vaikutti lähteiden poimintaan. Kirjojen kelpaavuutta lähdeteoksiksi oli vaikea arvioida. Seuraavat runsaasti kuvitetut, sangen epätieteelliset kirjat ovat saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista:
Kotimaamme kuva 1-3 : Suomi 1916-1987. WSOY 1988. ”…kertoo sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä sekä siihen vaikuttaneista tapahtumista ja ilmiöistä…”
Naisen ja perheen historiaa : oheislukemisto. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1992. 95 s. (http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/Nape-w.htm)
Suomi silloin ennen : näin elettiin vuosina 1944-1956 / toim. Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Tammi 1992. 608 s...
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä...
Ranskalaisesta populaarimusiikista löytyy ainakin yksi teos: Tölkki: Ranskalainen chanson. Lisäksi taidemusiikkia, sekä vanhaa että uudempaa, käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia, esim. The New Grove french baroque masters ja Hill:Modern french music.
Antiikin tarustossa omena liityy Pariksen tuomioon, kohtaukseen, joka aloittaa tarut Troijan sodasta, samoin se liittyy Herakleeseen ja Heraan. Muinaispohjoismainen jumalatar Iduna vartioi omenaa, kelttien tarustoon kuuluu Avalon, Omenamaa, joka on ylimaallisen rauhan symboli. Näistä kerrotaan mm. teoksissa Suuri tarukirja ja Suuri symbolikirja. Raamatussa 1. Mooseksen kirjassa 3. luvussa on kertomus syntiinlankeemuksesta. Siinä Eeva tarjoaa Aatamille hedelmän (joka Suomessa usein mielletään omenaksi, vrt. aataminomena) ja Laulujen laulussa (aik. Korkea veisussa) mainitaan omena parissa kohtaa.
Tunnettuja suomalaisia teoksia, joissa omenalla on sijansa ovat esim. Mika Waltarin näytelmä Omena putoaa ja Joel Lehtosen pienoisromaani Kuolleet...
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset teoksiin kuuluvat RunkoRYL 2000 talonrakennuksen runkotyöt, SisäRYL 2000 talonrakennuksen sisätyöt ja MaaRYL 2000 talonrakennuksen maatyöt. RYL:n laatiminen jatkuu, tästä lisää www-sivuilla http://www.rakennustieto.fi/ . Sivuilta löytyy myös Rakennustietosäätiön verkkokirjakauppa.
RYL -teoksia sijaitsee mm. Helsingin suurimmissa kirjastoissa: Pääkirjasto Pasilassa, Kallion kirjastossa, Malmin kirjastossa, Rikhardinkadun kirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa. Osa teoksista on lainattavissa osa vain käsikirjastossa. Nyt kun Plussa aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/ on tilapäisesti poissa käytöstä voitte tiedustella teoksia aineistotiedustelunumerosta 310 8512.
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-...
Laiskanryijyjä (= ryijypoppana, hapsuseinävaate, pikaryijy) on tehty 1980-luvun lopulta. Kirjoista ei vielä löydy ohjeita, mutta Mallikerta lehti on useassa eri numerossa julkaissut ohjeita/malleja mm. 1990:2, 1990:4, 1991:1, 1991:3, 1991:4, 1992:1, 1992:3, 1994:3, 1995:2, 1996:1, 1996:2. Ohjeita ja neuvoja saa myös paikallisista käsityökeskuksista.
