Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa poimittua tietoja suoritetuista yliopistotutkinnoista: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Tarkat ikäryhmittäiset ja koulutuskohtaiset tiedot voi poimia oheiselta analyysiraportilta: https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Yliopistojen%20uudet%20opiskelijat%20opiskelijat%20ja%20tutkinnot%20-%20analyysi.xlsb?Web=1
Viime vuosien tietojen perusteella näyttäisi, että yleisin ikä valmistua luokanopettajaksi on 25 vuotta. Palvelusta voi katsoa myös aineenopettajien valmistumisiät, mutta he voivat työskennellä peruskoulun lisäksi myös lukiossa.
Ohjeita Vipunen-palvelun käyttöön: https://vipunen.fi/fi-fi/Sivut/K%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet.aspx
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
Kyseessä on vocaloid-artisti Hatsune Mikun esittämä kappale. Virtuaaliartisti Mikusta lisää tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Hatsune Miku Biography, Songs, & Albums | AllMusic , Hatsune Miku | Vocaloid Wiki | Fandom
Vocaloidista löytyy taustatietoa täältä: VOCALOID - Vocaloid Database (vocadb.net)
YouTube-videon kuvauksen mukaan kappaleen on tehnyt MachigeritaP, josta vielä tarkemmin tietoa täältä: Machigerita-P | Vocaloid Wiki | Fandom
Yksiselitteistä vastausta kappaleen tyylilajiin ei suoraan löydy. Jos ajatellaan tyylilajia artistin näkökulmasta, se on AllMusicin lähteessä määritelty J-Popiksi ja genreiksi Electronic ja Pop/Rock.
Erään vocaloid-tietokannan mukaan kyseisen kappaleen genre on EBM EBM - Vocaloid Database (...
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Uusin tulokas Natossa on vuonna 2020 liittynyt Pohjois-Makedonia. Pahin änkyrä sen jäsenyyden tiellä ei ollut Turkki eikä Unkari, vaan Kreikka, joka onnistui jarruttamaan Makedonian – nykyisen Pohjois-Makedonian – jäsenyyshakemusta niin kauan, että liittymiseen kului lopulta 12 vuotta, vuodesta 2008 vuoteen 2020. Syynä tähän oli maiden välinen kiista Makedonian nimestä, joka ratkesi vasta Makedonian muutettua nimensä. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia.
Kreikkaan verrattuna Turkin viivyttely Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa oli varsin vaatimatonta. Presidentti Erdoğan odotutti kolme kuukautta, ennen kuin jätti liittymispöytäkirjan parlamentin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi,...
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Kirjaston rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Helsingin Sanomat kertoi kulttuurisivuillaan 5.8.1967: "Alkusyksystä 1967 Otava aloittaa uuden korkealuokkaisen taskukirjan Delfiinikirjojen julkaisemisen. Sarjan alkaessa tulee samanaikaisesti kauppoihin kahdeksan Delfiinikirjaa, joista osa on vanhoja, arvostettujen kirjojen taskukirjalaitoksia, osa ennestään suomeksi julkaisemattomia, mutta kauan odotettuja teoksia." Ensimmäisten joukossa mainittiin olevan mm. Veijo Meren Manillaköysi, Ezra Poundin Lukemisen aakkoset ja Markku Rautosen Itä on punainen.
Otavalta saamiemme tietojen perusteella Delfiinikirjoja julkaistiin noin 185 eri nimekettä. Julkaisutahti hiipui 1980-luvulla, eikä 1990-luvulla uusia nimekkeitä sarjassa enää julkaistu. Vuoden 1988 kirja, August Strindbergin Neiti Julie...
Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden.
Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi
Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”.
Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.
Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.
Joitakin poimintoja tietokirjoista:
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017)
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia...
Juice Leskisen Norjalainen villapaita -kappaleessa on kohta: Puhuimme Junnusta / Sanoin: "En tunnusta / jatketta perinteen / Kaikki se kyllä / on päittemme yllä / ja sen vähin erin teen".
Laulu kertoo kahden miehen, kaimojen, kohtaamisesta Norjan vuonoilla. He juovat viinaa, tupakoivat, vaihtavat riimejä ja filosofoivat. Juice on kirjassa Juice puhuu II kertonut laulun syntymästä seuraavasti: Juha Vainion kuoltua Juice oli nähnyt unen, jossa häntä pyydettiin sanoittamaan loppuun Vainiolta kesken jäänyt laulu. Vainio oli saanut aikaan vain laulun nimen Norjalainen villapaita. Juice oli unessa riimitellyt laulun alun, "Mies tuli vuonolta / näyttäen huonolta /norjalaispaidassaan" - ja sitten herännyt. Ihmeteltyään moista unta hän kirjoitti...
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten saatavuuden voit...
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä.
Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.
Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon.
Lisätietoja:
Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)
Simpukka paljastaa järviveden kunnon (Timo Leponiemi, Yle Kotimaa 16....
Kyseessä on varmaankin Heidi Köngäksen Sandra (2017). jonka tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Ylä-vääriin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://piki.finna.fi/Record/piki.4036744
Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään.
Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan:
"If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the...
Arkikielessä umpilisäketulehdusta kutsutaan usein umpisuolen tulehdukseksi. Terveyskirjaston artikkelin mukaan umpilisäketulehdus alkaa useimmiten siksi, että umpilisäkkeen sisäontelon aukko eri syistä ahtautuu, jolloin umpipussiin jäävät bakteerit lisääntyvät ja tulehduttavat umpilisäkkeen seinämää. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00093
Umpilisäkkeen tulehtumisen syitä ei tunneta täysin. Erään verkkolähteen mukaan umpilisäkkeen ontelon tukkeutumista voivat edesauttaa esimerkiksi ulosteen sisältämät siemenet tai muut suolistossa hajoamattomat kappaleet, kiinteä kokkare paksusuolessa (ulostekivi), suoliston loiset tai imusolmukkeiden liikakasvu.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/26/umpilisakkeen-tulehdus-hoidett…
https://klinik.fi...
Helppolukuisista kirjoista voisi suositella esimerkiksi Kirjakärpänen-sarjan kirjoja. Kyseisten kirjojen tarinat sopivat hieman isommillekin lukijoille. Lukupalat-sarjasta löytyy jääkiekosta pitäville Roope Lipastin Lätkä-Lauri-sarja. Myös Lukuavain-sarjaa voi suositella kielitaitoa ja sanastoa kehittävänä lukemisena.
Selkokirjoista löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tapani Baggen Polkupyörävarkaat, Mimmu Tihisen Kello tuhat, Toivottavasti huomenna sataa, Kalevin kesätarina ja Santun syystarina sekä Mervi Heikkilän eläinaiheiset tietokirjat Ähtärin eläinpuiston asukit, Koiran kanssa ja Kissatalon asukit sopivat kysymällesi ikäryhmälle. Myös klassikoista tehtyjä selkomukautuksia voi hyvin suositella, kuten esimerkiksi Jules Verneä, Tove Janssonia...
Kyseessä on Leena Krohnin runo Matka teoksesta Galleria (1982), johon kuvituksen on tehnyt Riitta Nelimarkka. Voit lukea runon myös antologiasta Suomen runotar. 2 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, 1990).
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
