Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Runoutta "erilaisuudesta" (joka on varsin laaja käsite) ja vammaisuudesta löytyy varmasti yllin kyllin - ongelmana on oikeiden runojen löytäminen! Sellaista runotietokantaa, josta tietyn aihepiirin yksittäisiä runoja voisi etsiä, ei nimittäin vielä ole olemassa (suunnitteilla kyllä). Ja kokoelmiakin on asiasanoitettu vasta 1990-luvulta lähtien. Tästä johtuen uudehkoja vammaisten itsensä kirjoittamien runojen ja proosatekstien antologioita löytyy helposti, esim.:
Hiljaiset silmät-satakuntalaisten kehitysvammaisten runoja (1991)
Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin (1997)
Pisaroita-vammaisten runoantologia (1978)
Laitinen, Eeva-Liisa, Pyörätuolipiruetti (1990)
Jos jokainen putoaisi paikaltaan (1982)
Me elämme-vammaisantologia (1976)...
Voit etsiä aiheesta teoksia pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi asiasanoilla lastensuojelu, lapsen asema tai vanhemmuus. Haku luokan numerolla on myös mahdollista. Luokassa 371.5 on perhepolitiikka ja mm. lastensuojelua käsittelevät teokset, luokassa 358 on perhesosiologia ja mm. lapsen asemaa käsittelevät teokset sekä luokassa 181.6 on perhe- ja kotikasvatus.
Plussa antaa teokset uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot selvävät sieltä.
Lastensuojelun keskusliiton www-sivuilla http://www.lskl.fi löytyy liiton kirjasto, joka on koonnut uutuusluettelon aineistostaan sivulleen. Sivuilta löytyy myös liiton julkaisuluettelo. Kirjaston palvelut ovat vapaassa käytössä.
Seuraavassa hieman vihjeitä esitelmääsi:
- Hitit : 70-luku. (Sis. 80 laulua, sanat, nuotit ja tiedon siitä, kuka esitti ja minä vuonna)
Taustatietoja artisteista saat esim. teoksista:
- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2 ja
- Nyman, Jake: Rocktieto 1-3.
1990-luku
Suosikki- ja Soundi-lehdistä löytyy listoja 90-luvun suosikkiäänitteistä ja Mitä-missä-milloin vuosikirjassa on vuosikatsaus myös kevyeen musiikkiin ja listoja myydyimmistä levyistä.Taustatietoja esittäjistä mm.
seuraavista:
- Jee jee jee : suomalaisen rockin historia.
Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html ja etsiä lisää tietoa esim. asiasanoilla popmusiikki, historia, Suomi.
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (...
Kirjastoista löytyy tietoa Väinö Linnasta ja hänen tuotannostaan.
Tässä joitain esimerkkejä:
N-B Stormbom : Väinö Linna - kirjailijan tie ja teokset
Juhani Salokannel: Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia T
Tuntematon sotilas -teosta käsitellään kirjassa Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija, WSOY, 1980.
Verkkosivustoja aiheesta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985904053
https://www.wsoy.fi/kirjailija/vaino-linna
Armeija-aikaa ja nuoren kirjailijan elämää avataan Kansallisbiografiassa.
Suomenkielisiä sivuja nimistä ei oikein löytynyt ja seuraavista linkeistä useimmat vievät englanninkielisille sivuille. Nimipäiväluetteloita löytyi ainakin ruotsalaisista nimistä http://www.scandinavius.com/sweden/seconnections/namesday/senamesday.ht…
virolaisista nimistä http://www.vara.ee/post/nimi.shtml (eestin kielellä), unkarilaisista nimistä http://www.hungarotips.com/customs/ndays.html ja puolalaisista nimistä http://www.okana.net/imieniny.html
Seuraavasta osoitteesta löytyy Yhdysvaltojen 100 suosituinta nimeä vuonna 2000
http://www.ssa.gov/OACT/NOTES/note139/2000/note139update2000.html
Irlantilaisia nimiä on osoitteessa www.hylit.com/info/Names/index.html
Seuraavasta kahdesta linkistä pääsee laajoihin nimiarkistoihin joissa on eri...
Valitettavasti muita teoksia ei ole Kerouacilta todellakaan suomennettu. Mikään ei estä kuitenkaan tiedustelemasta kustantajalta (Tammi) onko moisia suunnitelmia olemassa ja esittämästä toivomuksia! Kustannusjohtaja Jaakko Tapanisen puh. on 09-69376253 ja e-mail jaakko.tapaninen@tammi.net.
Kosin saaresta ja sen historiasta kerrotaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Davaris, Dimitris: Kos:Hippokratexen saari. Kukas, Jorgos: Kos:historia, taiteet, perinteet, matkailu.Lisää aineistoa aiheesta ja näiden kirjojen saatavuustiedot voit katsoa Plussa-aineistotietokannasta (valitse asiasanahaku) http://www.libplussa.fi/.
Varauksen Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteriin voi tehdä seuraavasti. Mene kirjaston kotisivulle http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?formid=form1 ja tee haku teoksesta, jonka haluat varata. Mikäli teos on rekisterin mukaan lainassa, klikkaa sinisellä kirjoitettua linkkiä ("lainassa"), jolloin pääset varaamaan teoksen valittuasi noutopaikan (osasto/kirjasto). Sivun alareunassa on "tee varaus"-painike, jolla saat varattua teoksen.
Voidakseen käyttää IntroActiven erikoispalveluja, täytyy ensin avata yhteys palveluun henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä varten tarvitaan kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus. Kun yhteys on avattu, IntroActive -toiminnot saat päälle menemällä samalta sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?...
Perusteellinen teos Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta on ; Kolumbus, Kristoffer, Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan, 1992. Hyödyksi voi olla myös Björn Landströmin kirja Kolumbus, 1966.
Kannattaa myös katsoa tietosanakirjoista, niistä löytyy tiivistä tietoa löytöretkistä.
Internetissä kannattaa tutustua Kolumbuksesta kertovaan sivustoon http://www1.minn.net/~keithp/ , sivu on englanninkielinen, mutta siinä on esim. havainnollinen kartta Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta.
Ikävä kyllä ei löydy meiltä eikä muualtakaan. Lapinlahden lintujen tuotannosta ei ole julkaistu nuotinnoksia. Asian vahvisti Timo Eränkö, yksi Linnuista.
Terveisin,
Marika Nikula
Kallion musiikkiosasto
Etelä-Pohjanmaan murteilla kirjoittavia kirjailijoita löytyy melkoinen määrä. Olen valinnut seuraavaan esimerkin omaiseen listaan teoksia sillä perusteella, että niiden teksti on joko kokonaan tai suurelta osin murteella kirjoitettua. Listaan en ole sisällyttänyt sanaparsia, sutkauksia enkä arvoituksia.
Tässä listassa mainittuja teoksia löytyy Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista. Joitakin niistä meillä on vain kotiseutukokoelmassa, mutta niitä kyllä kaukolainataan.
Pohjanmaan murteilla kirjoitettua
Romaaneja:
Autio, Orvokki : Pesärikko-trilogia, Kirjayhtymä
(Viistotaival 1980, Kotipesä 1982, Merkki päällä 1985)
Hemminki, Heikki: Veli-Matin sotapäiväkirja, painokauko 1994
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Gummerus...
Metalliteollisuusyritysten taloudesta on olemassa ainakin seuraavat tutkimukset:
Hannula, Mika: Tuottavuuden mittaus ja analysointi metalliteollisuudessa. osat 1 ja 2. 1995 ja 1996.
Hilli, Pirjo: Eräiden englantilaisten metalliteollisuusyritysten kasvun, kannattavuuden ja rahoituksen analysointi KASKARA-mallin avulla. 1996.
Isomäki, Virpi: Pienten metalliteollisuusyritysten kannattavuusongelmat. 1990.
Pietarila, Pirkko: Pienten metalliteollisuusyritysten konkurssien ennustaminen erityispiirteet huomioiden. 1992.
Pitkänen, Arja: Laman vaikutus metalli- ja metsäteollisuuden kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. 1998.
Rantanen, Hannu: Tuottavuuden ja kannattavuuden väliset yhteydet: erityisesti metallituotteita ja koneita...
Hei,
kirjastotunnukset löytyvät avattuina ainakin osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA_kstotunn.htm
terveisin Leena Salminen, Vaasan kaupunginkirjasto
Hannu Jaakonhuhtan Suuri tietotekniikan tietosanakirja (Suomen Atk-kustannus Oy, 1999) määrittelee termin freeware seuraavasti; tietokoneohjelmia, joita voi vapaasti jakaa ja joiden oikeuden omistaja ei vaadi ohjelman käyttämisestä korvausta. Freeware-ohjelmat ovat kuitenkin tekijänoikeudellisesti suojattuja ja käyttöoikeuksia koskevat ehdot esitetään yleensä ohjelman käynnistyksen yhteydessä.
Shareware taas määritellään rajoitetun käyttöoikeuden ohjelmaksi eli sen vapaa kopioiminen on sallittua määräajaksi. Määräajan mentyä umpeen (yleensä n. 1-2 kuukautta) tuotteen käyttöä voi jatkaa hankkimalle tuotteen valmistajalta lisenssin tuotteen jatkuvaan käyttöön.
Jean Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa,joita pidetään yleisesti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvina. Sibelius kehitti sinfonista muotoa soveltamalla motiivisiin ituihin perustuvaa sävellystekniikkaa; idut kasvoivat teemoiksi ja korkeammanasteisiksi rakenteiksi samalla kun musiikillinen materiaali oli jatkuvan muuntumisen tilassa. Toisaalta hän loi usein myös pitkäkaarisia teemoja,joiden motiiveja hän sitten kehitteli.
Ensimmäinen sinfonia,e-molli(1899),on luonteeltaan romanttinen ja siinä tuntuu Tsaikovskin ja Brucknerin vaikutus. Toisessa,D-duuri-sinfoniassa(1902),tapahtuu tyylillinen muutos,vaikka sävelkieli on vielä pääpiirteissään kalevala-romanttista. Uusi temaattis-strukturaalinen ajattelutapa tekee tuloaan. Kolmannessa...
Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Saamieni tietojen mukaan Vantaan musiikkiopisto lainaa soittimia ensisijaisesti vain omille oppilailleen. Jos soittimia kuitenkin jää, niitä voivat saada myös ulkopuoliset. Voit tiedustella asiaa numerosta 839 35705.
Tikkurilan kirjastossa ja Myyrmäkitalossa on pianohuoneet, joita voi varata etukäteen, Tikkurilasta puh. 839 23583, Myyrmäestä puh. 839 35469.
